WTO:n kauppasopimukselle tyrmäys kehitysjärjestöiltä

Köyhyyttä vastaan kamppailevien järjestöjen mukaan viime viikolla Balilla aikaansaadusta Maailman kauppajärjestö WTO:n sopimuksesta ei ole apua köyhimpien maiden kehitykselle.

Kaupankäynnin kustannuksista laskevasta sopimuksesta käytiin neuvotteluja 12 vuotta, ja se on laatuaan ensimmäinen WTO:n kauppasopimus sitten järjestön perustamisen vuonna 1995.

"Kauppasopimus ei saa aikaan muutosta köyhien maiden tilanteessa. Sopimuksen etuja on suuresti yliarvioitu ja samaan aikaan sen täytäntöönpanosta seuraavat kustannukset köyhille maille on jätetty täysin huomiotta", Oxfam Internationalin asiantuntija Romain Benicchio toteaa.

Intian vaatimuksesta sopimukseen lisätty lauseke antaa WTO:n säännöistä poiketen köyhille maille väliaikaisesti lisää mahdollisuuksia maataloustukien käyttöön ruokaturvan parantamiseksi. Oxfamin mukaan tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, vaan neuvotteluja tulee jatkaa, jotta köyhien maiden ruokaturvapolitiikkaa estävät säännöt saadaan muutettua. 

World Develop Movementin mukaan Balilla hyväksytystä sopimuksesta on hyötyä etupäässä monikansallisille yrityksille. Järjestön mukaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen aggressiivinen asenne neuvotteluissa osoittaa jälleen kerran, että WTO:sta ei voi koskaan tulla oikeudenmukaiseen ja tasa-arvoiseen globaaliin talousjärjestelmään pyrkivä foorumi.

"Rikkaiden maiden uskon 'vapaakauppaan' osoittaa valheelliseksi se, että niiden omaa epäreilua talouden suojaamista ei onnistuttu käsittelemään. Pitkään esillä olleet keskustelut asioista, jotka voisivat hyödyntää valtavan paljon kehitysmaita, ovat jälleen tyssänneet Yhdysvaltojen ja EU:n myöntymättömyyteen. Kyse on siis 'suojaamisesta' rikkaiden maiden yritysten kohdalla ja vapaakaupasta maailman ihmisten enemmistön kohdalla", järjestön johtaja Nick Dearden sanoo.

Balilla hyväksyttyä sopimusta on perusteltu sen kauppaa ja työllisyyttä lisäävillä vaikutuksilla. Ajatushautomo Peterson Institute for International Economics on arvioinut kauppasopimuksen kasvattavan maailman BKT:ta lähes 700 miljardilla eurolla. OECD:n mukaan sopimuksesta koituva taloudellinen hyöty kohdistuisi suurimmaksi osaksi kehitysmaille.