Perustulo ei merkitse pelkästään hyvinvoinnin tuottamista ja köyhyyden vähentämistä, vaan myös taloudellista kasvua, toteaa Suomessa vieraillut Intian perustulokokeiluja luotsanneen naisten ammattiliitto SEWA:n tutkimusjohtaja Sarath Davala.

Davala esitteli tuloksia SEWA:n kolme vuotta kestäneestä perustulokokeilusta Kansainvälisen Solidaarisuustyö ry:n tällä viikolla Helsingissä järjestämässä kansainvälisessä perustuloseminaarissa.

Intiassa lisääntyvään epämuodolliseen työhön keskittynyt ammattiliitto näkee perustulon merkityksen tulojen mahdollistamisessa muun muassa naisille, lapsille, vammaisille ja vanhuksille, joiden tekemää työtä ei kulttuurisista syistä pidetä palkkatyönä.

"Kokeilun perusteella voimme sanoa, että perustulo voi olla tehokas työkalu köyhyyden vähentämisessä ja että se voi olla keino tuottaa taloudellista kansalaisuutta marginalisoidulle, palkattomalle, alipalkatulle ja näkymättömälle työvoimalle", Davala toteaa.

SEWA:n ja YK-järjestöjen kannustuksella Intiassa tehtiin 2010-luvulla perustulokokeiluja Delhin köyhässä kaupunginosassa ja kahdessa kyläyhteisöissä Madhya Pradeshin osavaltiossa Keski-Intiassa. Jälkimmäisistä suuremmassa perustulon piirissä oli lähes 6 000 intialaista kahdeksassa kylässä. Pienemmässä kokeilussa perustuloa vastaanotti yli 750 alkuperäisväestöön kuuluvaa henkilöä yhdessä kylässä.

Davala toteaa tutkimuksen osoittaneen 300 rupian eli noin 2,80 euron kuukausittaisen perustulon aikaansaaneen huomattavia parannuksia useilla eri elämänalueilla, kuten ruokavaliossa, terveydessä, asumisessa ja koulunkäynnissä. Perustulo myös lisäsi vastaanottajien itsenäisyyttä mahdollistamalla velanmaksua ja vähentämällä riippuvuutta rahanlainaajista.

Taloudellinen piristysruiske

Erityisesti heimokylissä, joissa rahaa on kierrossa vähän ja vaihtokauppa yleistä, perustulo lisäsi taloudellista aktiivisuutta, käy ilmi SEWA:n tutkimuksesta. Esimerkkeinä lisääntyneestä toimeliaisuudesta Dalava mainitsee siirtymän palkkatyöstä kohti itsenäistä työskentelyä pelloilla sekä kalastajien perustaman kalastusosuuskunnan. Lisääntyneen rahan myötä kylään myös perustettiin kaksi uutta kauppaa ja kyläläiset sopivat yhteisistä lahjoituksista juhlia järjestävien kotitalouksien hyväksi.

Davalan huomauttaa, että vaikka 300 rupiaa on hyvin pieni summa, sillä voi olla merkittävä vaikutus siinä vaiheessa, kun vastaanottajaperhe on harkitsemassa huomattavia taloudellisia investointeja.

"Perustulo antaa viimeisen sysäyksen sille, että ihminen siirtää lapsensa huonosta koulusta hyvään kouluun, ryhtyy ottamaan lääkkeitä säännöllisesti tai alkaa viljellä omaa peltoaan", Davala sanoo.

SEWA:n kolme vuotta kestäneen perustulokokeilun raportti julkaistaan myöhemmin keväällä.