Suomen hallituksen viime vuonna päättyneestä ihmisoikeustoimintaohjelmasta paistaa läpi kiire, kunnianhimottomuus ja resurssien puute, arvioivat ohjelman toteutukseen paneutuneet ihmisoikeustoimijat.

Arvio perustuu oikeusministeriön nimittämän asiantuntijapaneelin loppulausuntoon vuosien 2012–2013 toteutetusta perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmasta, joka oli laatuaan ensimmäinen. Paljon odotetun toimintaohjelman arvio julkaistiin tammikuun alussa, ja sen allekirjoitti 22 suomalaista ihmisoikeustoimijaa ja kansalaisjärjestöä.

Ohjelmaan sisältyi 67 eri ministeriöiden hallinnonaloille jakautunutta ihmisoikeushanketta, mutta kokonaisnäkymyksen puute johti lähinnä vain olemassa olevien hankkeiden listaukseen. Myös kansalaisjärjestöiden toiveet ohjelman sisällöstä sivuutettiin, asiantuntijat arvioivat.

"Hallituksen ihmisoikeustoimintaohjelma oli myönteinen ensimmäinen askel, mutta sisältö jätti paljon toivomisen varaa. Mukaan otettiin lähinnä hankkeita, jotka ministeriöt olisivat toteuttaneet joka tapauksessa", paneelin puheenjohtaja Liisa Murto sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTEsta toteaa.

Painopisteiden heikko valinta johti paneelin mukaan siihen, että vähälle huomiolle jäi useita keskeisiä ihmisoikeusongelmia ja -kysymyksiä liittyen taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin, työelämän oikeuksiin sekä moniperusteiseen syrjintään.

Ihmisoikeuspaneeli suosittelee lausunnossaan resurssien lisäämistä ja ihmisoikeusnäkökulman sisällyttämistä kaikkeen politiikkaan sekä erityisten toimintaohjelmien laatimista ajankohtaisimpien ihmisoikeusongelmien poistamiseksi. Paneeli kehottaa myös varmistamaan resurssit sekä viranomaisten että kansalaisjärjestöjen ihmisoikeustyölle.