Tämä teksti julkaistiin alun perin Helsingin Sanomien mielipideosastolla 2. helmikuuta.

EU:n komission tuoreet ehdotukset ilmastopolitiikan tavoitteista vuodelle 2030 eivät riitä torjumaan vaarallista ilmaston lämpenemistä. Eri arvioiden mukaan ehdotettu 40 prosentin päästövähennystavoite antaa vain noin 50 prosentin varmuuden siitä, että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa.

Ilmastotieteen viitoittama tavoite on vähintään 60 prosentin päästövähennys vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. EU on siis tarttumassa aikamme suurimpaan haasteeseen kuin kolikonheittoon. Myös jäsenmaakohtaisista uusiutuvan energian tavoitteista luopuminen heikentää komission ehdotusta.

Suomalaisten europarlamentaarikkojen ja ministerien vastuulla on nyt edistää tuntuvia tiukennuksia komission esitykseen EU:ssa. Lisäksi Suomen hallituksen on osoitettava valmius ilmastokatastrofin torjumiseen kotimaassa.

Selkein yksittäinen teko, jolla Suomi voi tukea ilmaston kannalta välttämättömien päätösten tekemistä ja osoittaa oman sitoutumisensa ilmastonmuutoksen torjuntaan, on vahvan ilmastolain säätäminen.

Ilmastolaki luo ennakoitavan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän päästöjen vähentämiselle. Jotta lain avulla saavutetaan riittävät päästövähennykset, siihen on kirjattava ilmastotieteilijöiden suosituksia noudattava pitkän aikavälin päästövähennystavoite sekä velvoite tarkistaa sitä säännöllisesti uusimman tieteellisen tiedon valossa.

Hallituksen ilmastolakiesityksen ensimmäistä luonnosta odotetaan pian lausuntokierrokselle. Lain linjauksista vastaavan energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmän on nyt pystyttävä osoittamaan, että komission epäonnistumisesta huolimatta Suomi pitää kiinni ilmastolupauksistaan.