Suomen ulkoministeriön tukema Kenian metsälaitos on aloittanut massiivisen sengwer-kansan häätöohjelman heidän perinnemailtaan Kenian Cheranganyn kukkuloilla, raportoi alkuperäiskansojen oikeuksia ajava Survival International.

Järjestön mukaan vuoden alusta alkaen noin tuhannen sengwerin kodit on tuhottu muun muassa polttamalla, ja häätöjä on ollut tukemassa Kenian poliisi.

Itä-Afrikan viimeisiin metsästäjä-keräilijä-heimoihin kuuluvat sengwerit ovat asuneet Cheranganyn kukkuloilla sijaitsevassa Embobutin metsässä satojen vuosien ajan. Vaikka häätöjä on järjestetty toistuvasti 1980-luvulta lähtien, vuoden alussa alkaneet pakkosiirrot koskevat alueen kymmeniä tuhansia sengwereitä ja uhkaavat heimon edustajien mukaan ajaa koko kansan sukupuuttoon, Survival International sanoo.

Suomen Nairobin suurlähetystö myöntää olevansa tietoinen tapahtumista, mutta vetää rajan ulkoministeriön tukeman ohjelman ja pakkohäätöjen välille.

Nairobissa luonnonvarojen erityisasiantuntijana toimivan Pekka Muuttomaan mukaan Suomen Keniassa rahoittama ohjelma koskee suojelualueiden sijaan luonnon- ja talousmetsiä. Lähetystö on kuitenkin Cheranganyn tapahtumien jälkeen ryhtynyt selvittämään häätöongelmaa yhteistyössä EU:n ja YK:n ympäristöohjelman kanssa.

"Tällaiset kriisit ovat aina myös mahdollisuuksia. Tämä osoittaa, että Kenian metsähallitusta, jonka kanssa me teemme yhteistyötä, pitää muuttaa", Muuttomaa sanoo maailma.netin haastattelussa.

Muuttomaan mukaan Kenian hallituksen harjoittaman häätöpolitiikan tarkoituksena on suojella kuivuuskausista kärsineen maan vesivaroja. Muuttomaa ei kuitenkaan näe käytännön estettä alkuperäiskansojen jäämiseksi metsään, jos hallitus ja sengwerit pääsevät sopuun luonnonvarojen kestävästä käytöstä.

Myös Maailmanpankki, joka on metsälaitoksen toinen ulkomainen päätukija, on kiistänyt yhteytensä Embobut-metsän häätöihin. Pankki myös korostaa, ettei se ole jo päättyneen yhteistyöohjelmansa puitteissa koskaan tukenut pakkohäätöjä Keniassa.

Heimolle tukea ulkomailta

Tammikuussa käynnistyneitä häätöjä oli edeltänyt kansainvälinen kampanjointi, jossa kymmenet järjestöt mukaan lukien suomalainen Uusi Tuuli sekä YK:n alkuperäiskansojen erityisesittelijä vetosivat Kenian päättäjiin.

Pakkohäätöjä vastaan on ottanut useaan otteeseen kantaa myös Kenian korkein oikeus. Kriitikot ovat korostaneet, että ilman alkuperäiskansojen suostumusta ja asianmukaista korvausta tapahtuvat pakkohäädöt rikkovat sekä maan perustuslakia että kansainvälisten sopimuksia.