Suurin osa maailman merensuojelualueista epäonnistuu suojelemaan merialueita tehokkaasti, paljastuu uudesta Nature-lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

Tasmanian yliopiston toteuttaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan 59 prosenttia merensuojelualueista on luontoarvoiltaan ja ekologialtaan lähes identtisiä suojelemattomien kalastusalueiden kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin 87 merensuojelualueen tilaa 40 eri maassa.

Tutkijoiden mukaan kaikkia luontoarvoiltaan vahvoja suojelualueita yhdisti muun muassa täydellinen kalastuskielto, tehokas valvonta, yli 100 neliökilometrin pinta-ala ja selvä eristys muista merialueista esimerkiksi syvänteiden takia. Tällaisilla alueilla oli kahdeksankertaisesti kaloja ja 14 kertaa enemmän haita kuin kalastusalueilla.

Sen sijaan useimmilla tutkituilla alueilla oli ainoastaan yksi tai kaksi hyvien suojelualueiden ominaisuuksista.

"Tuloksemme osoittavat, että ainoastaan alueen kokoon keskittyvä suojelu ei ole paras keino edistää meren monimuotoisuutta. Tarvitaan parempaa suunnittelua, kestävämpää hallintoa ja säännöissä pysymistä", tutkijat sanovat.

Tutkimus ilmestyi samaan aikaan, kun maailman suurin merensuojelujärjestö Oceana julkaisi ehdotuksensa merensuojelualueiden rajusta kasvattamisesta Itämerellä.

Oceanan mukaan Itämeren suojelemiseksi on tällä hetkellä vahva tahto, mutta toteutus on hajanaista ja riippuu liikaa yksittäisten valtioiden toimista.

Suomen merialueilta suojeltavaksi järjestö ehdottaa muun muassa Pohjanlahden perukassa sijaitsevia Ulkokrunnia ja Merikallaa, Hangonniemen ympäristöä sekä Ahvenanmaan saariston eteläpuolta, jotka ovat jo osittain suojeltuja luontoarvoiltaan ainutlaatuisia suojelukohteita. Nykyisten suojelualueiden laajentaminen tehostaisi merkittävästi alueen kalakantojen monimuotoisuuden turvaamista ja yhtenäisen meripolitiikan toteuttamista, järjestöstä sanotaan.