Suomen järjestettävä ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus on monipuolisuudestaan huolimatta hajanaista ja koordinoimatonta, kritisoi Ihmisoikeuskeskus.

Asiantuntijaelimen teettämä raportti on laatuaan ensimmäinen ihmisoikeuskasvatusta kaikilla koulutussektoreilla arvioiva selvitys.

Selvityksen mukaan ihmisoikeuskasvatuksen järjestelmällisyys kärsii etupäässä siitä, että maassa ei ole vieläkään laadittu kansainvälisten suositusten mukaista kaikkea ihmisoikeuskasvatusta ohjaavaa strategiaa tai toimintaohjelmaa.

Puutteita ihmisoikeuskoulutuksen järjestämisestä tai käytännön toteutumisesta löytyi kaikilta koulutussektoreilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Erityisesti ihmisoikeusnormiston ja -mekanismien opetus on vähäistä.

Arvioijien mukaan merkittävimmät ongelmat nousivat esiin opettajien, kasvattajien, virkamiesten ja viranhaltijoiden koulutuksessa. Kasvatustieteellisissä tiedekunnissa ihmisoikeuksia koskevaa opetusta on tarjolla vähänlaisesti ja kunnallisille viranhaltijoille opetusta järjestetään vain poikkeustapauksissa.

Ihmisoikeuskasvatuksen laatua voitaisiin Ihmisoikeuskeskuksen mukaan parantaa muun muassa lainsäädäntöä ja ohjausta kehittämällä. Ihmisoikeusoikeuskeskuksen valtuuskunta kehottaakin hallitusta laatimaan yleisen ohjelman ihmisoikeuskasvatuksen toimeenpanemiseksi. Valtuuskunta myös nostaisi ihmisoikeuskasvatuksen keskeiseksi Suomessa järjestettävän koulutuksen laadun kriteeriksi.

Oikaisu: Ihmisoikeuskeskus ei ole oikeusasiamiehen alainen, vaan hallinnollisesti oikeusasiamiehen kanslian yhteydessä toimiva itsenäinen ja riippumaton asiantuntija.