Siirtolaiskysymysten oikeusasiantuntijoiden mukaan sisäministeriössä suunnitellaan muutoksia turvapaikanhakijoita koskevaan ulkomaalaislakiin heikoin perustein ja lyhytkatseisesti.

Toteutuessaan sisäministeri Päivi Räsäsen ajamat tiukennukset tarkoittaisivat, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle henkilölle olisi mahdollista myöntää tilapäinen oleskelulupa vain, jos henkilön ei ole mahdollista palata vapaaehtoisesti kotimaahansa. Samalla vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyviltä evättäisiin myös vastaanottokeskuksen palvelut.

Käytännössä tämä tarkoittaa paperittomien luomista Suomeen julkilausuttujen tavoitteiden vastaisesti, asiantuntijat totesivat Vapaa liikkuvuus -verkoston viime torstaina järjestämässä seminaarissa.

Nykytilanteesssa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille on myönnetty tilapäinen oleskelulupa, jos käännytystä ei ole ollut mahdollista toimeenpanna viranomaisteitse. Tilapäisiä oleskelulupia on myönnetty pääasiassa afganistanilaisille, irakilaisille ja somalialaisille.

Pakolaisneuvonnan johtavan lakimiehen Marjaana Laineen mukaan vastaanottokeskusten työntekijöillä on tuntuma, että pakkovalinnan edessä turvapaikkaa hakeneet valitsisivat ennemmin paperittomuuden.

"Jos asetetaan kaksi vaihtoehtoa, että 'nyt lähdet kotimaahan' tai 'ulos vastaanottokeskuksesta', niin meidän kokemus on, että suurin osa varmaan kävelisi pois vastaanottokeskuksesta", hän sanoo.

Laineen mukaan näyttääkin, että lakimuutosta perustellaan lähinnä olettamuksilla, jotka eivät perustu mihinkään tutkittuun tietoon vaikutuksista.

Räsänen on perustellut lakimuutosta väärinkäytösten estämisellä, mutta järjestöjen ja aktivistien piirissä sitä on kritisoitu voimakkaasti paperittomuuden käyttämisestä uhkakeinona.

Valtion vastuut kunnille

Lakimuutoksen toissijaisena seurauksena on myös taloudellisen vastuun siirtäminen pois valtiolta kunnille. Amnesty Internationalin lakiasiantuntija Susanna Mehtonen toteaa, että käytännön tasolla ihmiset eivät jäisi tyhjänpäälle, vaan heillä olisi kuitenkin oikeus kuntien maksamaan perustoimeentuloon.

"Vaikka sisäministeriön mukaan muutoksen tarkoituksena on kimmoke ihmisille palata, koska he eivät saisi mitään tukea, käytännössä se ei kuitenkaan toimi", hän toteaa.

Jyrkkä ristiriita linjauksissa

Oikeusasiantuntijoiden mukaan lakimuutos on jyrkästi ristiriidassa nykyisen lainsäädännön tarkoituksen, viranomaisstrategioiden sekä lakimuutoksen perusteluna käytetyn Euroopan komission julkaiseman raportin kanssa, joissa kaikissa ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu paperittomien ja välitilassa olevien määrän vähentäminen.

Laineen mukaan lakiuudistus romuttaisikin hyvän käytännön, jonka ansiosta Suomessa on käytännössä vähemmän paperittomia siirtolaisia kuin Euroopan maissa keskimäärin.

"Tällä hetkellä on suhteellisen hyvä laki ja menettely sen osalta, että voidaan estää oikeudettoman välitilanteen muodostuminen ja voidaan estää myös paperittomuutta, ja nyt tulisi keskittyä tämän kehittämiseksi vielä paremmaksi", Laine sanoo.