Vuosia ruohonjuuritason rauhansovittelijana somalialaisklaanien välillä Somalimaassa toiminut Kirkon ulkomaanapu laajentaa rauhantyötään tänä keväänä Keski-Somaliaan. Järjestön alue-edustaja uskoo paikallisten sovintoprosessien olevan avainasemassa pysyvämmän paikallishallinnon rakentamisessa.

Järjestö kuitenkin myöntää pohjoista huomattavasti epävakaamman Keski-Somalian asettavan työlle omanlaisensa haasteet.

"Pohjoisessa Somalimaassa ja Puntmaassa on joitain hallinnon rakenteita, mutta eteläisessä niitä ei ole. Edelleen konflikteja on paljon enemmän eteläisessä Somaliassa", Ulkomaanavun Itä- ja eteläisen Afrikan alue-edustaja David Korpela sanoi järjestön eilen järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Korpelan mukaan kimmoke toiminnan laajentamiselle tulee hyvistä kokemuksista klaanijohtajien ja uskonnollisten vaikuttajien yhteistyöhön perustuvasta rauhansovittelusta Somalimaassa.

Paikallisista toimijoista lähtevä ja paikallista kulttuuria kunnioittava ruohonjuuritason työ on erityisasemassa tällä hetkellä, sillä klaanit vastaavat käytännössä oikeuslaitoksen toiminnasta ja toisaalta niiden väliset pienetkin kiistat vaikuttavat hyvin laaja-alaisesti somalialaisessa yhteiskunnassa.

"Kirkon Ulkomaanavun roolina on ollut tukea ja tarjota turvallinen mahdollisuus tulla, keskustella ja sopia asioista silloin, kun tilanne on kärjistynyt niin pahasti, ettei ole mitään tapaa lähestyä toista osapuolta. Olemme selvittäneet, että mitä mekanismeja on olemassa ja miten niitä voidaan hyödyntää ja tukea, jotta ihmiset itse pääsevät ratkaisemaan konflikteja", Korpela totesi.

Rauhansovittelu kivijalkana paikallishallinnolle

Korpelan mukaan Somaliassa on nähty paljon epäonnistumista, kun kansainväliset toimijat ovat tulleet tekemään rauhaa ymmärtämättä konfliktia ja kulttuuria. Yhteistyössä paikallisten työntekijöiden ja somalialaisten diasporan edustajien kanssa toiminut Ulkomaanapu onkin pyrkinyt siihen, että klaanit itse määrittävät ratkaistavat riidat ja valitsevat sovittelijoina toimivat osapuolet.

Järjestö ei myöskään pyri osallistuimaan itse kaikkien kiistojen ratkaisemiseen, vaan Korpelan mukaan tavoitteena on ollut kehittää menestyksekkäiden esimerkkien pohjalle toimivaa paikallishallintoa.

"Mitä enemmän otetaan paikallisia rakenteita mukaan, niin seuraavalla kerralla kuullaan, että he ovat itse ratkaisseet muita konflikteja, kun yksi onnistuminen on jo taustalla", Korpela kertoi.

Haasteena sotien keskellä varttunut sukupolvi nuoria

Somalian tulevaisuuden kannalta suurimpana haasteena Korpela pitää sitä, miten kokonainen sukupolvi konfliktien keskellä kasvaneita nuoria löytää paikkansa sodan ulkopuolelta. Hänen mukaan juuri nuoret laitetaan usein kostamaan perheelle tehdyt vääryydet ja heitä houkuttelevat riveihinsä myös ääriuskonnolliset ryhmät.

"Mitä voidaan tehdä tälle suurelle ryhmälle nuoria, jotka eivät tiedä mitään muuta, mitä vaihtoehtoja heillä on? Tämä on se seuraava vaihe, josta koemme suurta vastuuta – miten voisimme esimerkiksi ammattikoulutuksella tarjota nuorille muita mahdollisuuksia tienata rahaa ja saada kiinni muusta elämästä kuin konfliktista", hän kysyi.