Venäjällä pelätään ihmisoikeuksien kapenevan
Ukrainan selkkaus vahvistaa Putinin asemaa ja ajaa toisinajattelijat ahtaalle, kirjoittaa Pavol Stracansky.
(IPS) -- Kovat otteet tuntuvat vain kasvattavan presidentti Vladimir Putinin suosiota Venäjällä. Arvostelijat pelkäävät, että se parantaa johtajan mahdollisuuksia vaientaa soraäänet entistäkin tehokkaammin.
Kun professori Andrei Zubov Moskovan kansainvälisten suhteiden instituutista vertasi Putinia Hitleriin ja arveli hänen menettäneen järkensä, seurauksena oli potkut.
Arvostelijoiden mielestä tapaus kuvaa hyvin hallinnon suhtautumista toisinajatteluun Putinin vuonna 2012 alkaneella presidenttikaudella.
Homopropagandan kieltävä laki, kansalaisjärjestöjen toiminnan vaikeuttaminen sekä poliittisten vastustajien ja aktivistien vaino ovat esimerkkejä ihmisoikeuksien typistämisestä.
Ukrainasta lisäpontta
"Ukrainan selkkaus auttaa Putinia vahvistamaan yhteenkuuluvuutta, ja kansan enemmistö asettuu hänen tuekseen. Siksi hän voi koventaa vastustajiin kohdistuvaa sortoa", arvioi Wienin aseriisuntakeskuksen vanhempi tutkija Nikolai Sokov.
Venäjän parlamentti hyväksyi helmikuun lopulla pikavauhtia terrorismin vastaisen lain, joka antaa turvallisuusjoukoille lisää toimivaltaa.
Lakiin sisältyy muun muassa paljon arvostelua herättänyt oikeus valvoa internetin käyttöä. Eräs lakia puoltanut kansanedustaja kehotti vastustajia matkustamaan Kiovaan katsomaan, miksi se on tarpeen.
"Laki oli esitelty jo monta viikkoa aiemmin, mutta Ukrainan kriisi varmisti sen läpimenon", Sokov sanoo.
Rahoitus syyniin
Venäjän finanssivalvontavirasto on aloittanut tutkimuksen epäilyistä, joiden mukaan Ukrainan kansallismieliset ovat saaneet tukea samoilta tahoilta kuin kansalaisjärjestöt Venäjällä.
Venäjällä ristiriitoja herättänyt laki määrää ulkomaista rahoitusta saavat järjestöt rekisteröitymään ulkomaisiksi agenteiksi ja alistaa ne viranomaisten jatkuvaan valvontaan.
Human Rights Watchin Venäjän ohjelmajohtaja Tania Lokšina pitää mahdollisena, että Venäjä rajoittaa kansalaisoikeuksia lisää nyt, kun valtiolliset ja valtiota tukevat viestimet lietsovat lännen vastaista hysteriaa.
Venäjä pyrki antamaan itsestään myönteisen kuvan Sotšin olympialaisten aikana, mutta aktivisteja pidätettiin silloinkin. Päivä kisojen jälkeen Moskovassa pidätettiin yli 200 aktivistia, jotka osoittivat rauhanomaisesti mieltä tovereidensa kovia tuomioita vastaan.
Venäläisten suojelu vetoaa
"Sotilaalliset toimet olivat tarpeen venäläisten suojelemiseksi Krimillä", vakuuttaa moskovalainen opiskelija Jelena Smolenskaja, 23. Hänen mukaansa enemmistö hyväksyy presidentti Vladimir Putinin toiminnan.
Vielä ennen Ukrainan vallanvaihdosta venäläisten enemmistö vastusti puuttumista naapurimaan asioihin. Painopisteen siirryttyä Krimille Putinin kannattajien mielenosoitukset ovat vetäneet enemmän väkeä kuin vastustajien.
"Putin halusi vain suojella Krimin vanhaa ortodoksista sivilisaatiota. Pelkäsimme kaikki, mitä tapahtuisi, jos Kiovan uusfasistit ottaisivat siellä komennon", kommentoi moskovalainen virkamies Vasili Gomelski, 56.
Venäjän valtiolliset ja johdolle myötäsukaiset tiedotusvälineet ruokkivat ja tukevat tätä ajattelua.
Päivälehti Komsomolskaja Pravda haastatteli 20-vuotiasta venäläistä aktivistia, joka oli ollut mukana Kiovan tapahtumissa. Hän väittää, että oikeiston itsepuolustusjoukkojen johdossa oli saksalaisia ja amerikkalaisia palkkasotilaita.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia