Politiikka laahaa jäljessä tosiasioista. Elämme syvien teknologisten ja taloudellisten muutosten aikaa, johon ei kuitenkaan ole vastattu kehittämällä vastaavasti muutosten sääntelystä vastuussa olevia julkisia toimielimiä. Talous on globalisoitunut, mutta poliittiset instituutiot ja demokratia eivät ole pysyneet mukana tahdissa. Ympäri maailmaa yltyvät protestit ovat erikoispiirteistään, eroistaan ja rajoitteistaan huolimatta osoitus kasvavasta tyytymättömyydestä vallitsevaan päätöksentekojärjestelmään ja poliittisen edustuksellisuuden olemassaoleviin muotoihin sekä niiden kyvyttömyyteen puolustaa yhteistä hyvää. Näissä protesteissa ilmenee vaatimus kattavammasta ja paremmasta demokratiasta.

Maailmanlaajuinen hyvinvointi ja turvallisuus ovat uhattuina. Toisen maailmansodan päättymisestä ja Berliinin muurin kaatumisesta syntynyt kansallinen ja kansainvälinen järjestys ei ole kyennyt ohjastamaan teknologian ja tuotantojärjestelmien huomattavaa kehitystä hyödyttämään koko ihmiskuntaa. Päinvastoin, todistamme regressiivisten ja tuhoisien prosessien kehittymistä talous- ja finanssikriisin, sosiaalisen epätasa-arvon lisääntymisen, ilmastonmuutoksen ja ydinvoiman käytön seurauksena. Nämä ilmiöt vaikuttavat jo nyt haitallisesti miljardien ihmisten elämään, ja niiden jatkuminen ja keskinäinen voimistuminen uhkaavat maailmanrauhaa ja koko ihmissivilisaation selviytymistä. Maailmanlaajuiset kriisit edellyttävät maailmanlaajuisia ratkaisuja.

Globalisaation määrittämässä sosiaalisessa universumissa kansallisvaltioiden ja kansainvälisten instituutioiden demokraattista toimintakykyä rajoittaa enenevässä määrin sellaisten vaikutusvaltaisten globaalien prosessien, organisaatioiden ja järjestelmien kehitys, jotka eivät ole luonteeltaan demokraattisia. Viime vuosien aikana maailman keskeiset kansalliset ja kansainväliset johtajat ovat seuranneet maailmanlaajuisia tapahtumia jälkijunassa. Heidän toistuvat epäonnistumisensa osoittavat, että satunnaiset huippukokoukset, hallitustenväliset sopimukset, kansainvälinen yhteistyö, monenkeskiset järjestelmät ja kaikki olemassaolevat globaalin hallinnan muodot ovat riittämättömiä. Rahatalouden, tuotantoketjujen ja kommunikaatiojärjestelmien globalisaatio sekä tuhoteknologioiden saavuttama planeetanlaajuinen voima edellyttävät niiden sääntelystä ja hallinnasta vastuussa olevien poliittisten instituutioiden globalisoimista. Maailmanlaajuiset kriisit vaativat johdonmukaisia ja tehokkaita maailmanlaajuisia ratkaisuja. Tämän vuoksi me vaadimme uusien, kestävään, oikeudenmukaiseen ja vakaaseen kehitykseen, aseistariisuntaan ja ympäristönsuojeluun erikoistuvien globaalien laitosten välitöntä perustamista. Lisäksi vaadimme globaalin demokraattisen hallinnan nopeaa toimeenpanoa kaikkien niiden ongelmien hoitamiseksi, joita nykyiset hallitustenväliset huippukokoukset ovat ilmeisen kyvyttömiä ratkaisemaan.

On edettävä kohti uusia, kattavampia ja syvempiä demokratian muotoja. Nykyisen teknologis-taloudellisen globalisaation on annettava tietä uudenlaiselle globalisaatiolle, joka valjastaa teknologian ja talouden oikeudenmukaisemman, rauhanomaisemman ja inhimillisemmän maailman palvelukseen. Tarvitsemme uudenlaisen kehityksen paradigman, jonka on oltava maailmanlaajuisesti kestävä ja jonka on hyödytettävä ihmiskunnan köyhimpiä. Maailmanlaajuisten kriisien syvenemisen välttämiseksi ja toteuttamiskelpoisten ratkaisujen löytämiseksi globalisaation asettamiin haasteisiin meidän on edettävä kohti kattavampia ja syvempiä demokratian muotoja. Olemassaolevien kansallisvaltiollisten organisaatioiden on oltava osa laajempaa ja huomattavasti paremmin koordinoitua rakennetta, johon liittyvät demokraattiset alueelliset instituutiot kaikilla mantereilla, kansainvälisen tuomioistuimen uudistaminen, oikeudenmukaisempi ja puolueettomampi kansainvälinen rikostuomioistuin sekä YK:n parlamentaarinen kokous siemenenä tulevalle maailmanparlamentille. Nämä institutionaaliset muutokset eivät kuitenkaan voi onnistua, mikäli ne toimeenpanee vain pieni, itseoikeutettu eliitti. Onnistuakseen niiden on synnyttävä kaikille ihmisille avoimen yhteiskuntapoliittisen prosessin kautta, jonka tavoitteena on luoda osallistavaa globaalia demokratiaa.

Demokratian globalisoiminen on ainoa keino demokratisoida globalisaatio. Ylittäen erimielisyytemme oikeudenmukaisemman ja vakaamman maailmanjärjestyksen sisällöstä ja sen saavuttamiseen soveltuvista menetelmistä, me allekirjoittaneet jaamme vahvan sitoumuksen globaalin demokratian kehittämiseen. Rauhan, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien nimissä me emme halua, että meitä hallitsevat maailmanlaajuisella tasolla sellaiset päättäjät, jotka on valittu tekemään niin vain kansallisella tasolla. Emme myöskään halua sellaisten kansainvälisten organisaatioiden hallitsevan meitä, jotka eivät edusta meitä kansalaisina asiaankuuluvasti. Tämän vuoksi teemme työtä sellaisten ylikansallisten poliittisten tilojen ja alueellisten, kansainvälisten ja maailmanlaajuisten instituutioiden kehittämiseksi, jotka kykenevät vastaamaan 2000-luvun vaatimuksiin – instituutioiden, joissa kaikkien niiden seitsemän miljardin ihmisen erilaiset näkökulmat tulevat ilmaistuksi ja yhteiset edut puolustetuksi, joista nykypäivän ihmiskunta muodostuu.

Pyydämme jokaista ihmistä osallistumaan globaalin demokratian rakentamiseen. Yhdymme maailman sosiaalisten liikkeiden vetoomuksiin todellisesta demokratiasta ja voimien yhdistämisestä globaalin muutoksen aikaansaamiseksi. Kumpikin vaatimus ilmentää kasvavaa vastahakoisuutta tulla sellaisten poliittisten ja taloudellisten voimien hallitsemaksi, joihin emme itse voi vaikuttaa. Autonomia ja itsemääräämisoikeus eivät päde vain paikallisella ja kansallisella tasolla. Tämän vuoksi me puolustamme oikeuttamme osallistua niiden perustavanlaatuisten päätösten tekemiseen, jotka vaikuttavat elämiimme suoraan. Me haluamme olla maailman kansalaisia, emme vain sen asukkaita. Siksi emme tyydy vain paikalliseen ja kansalliseen demokratiaan, vaan vaadimme myös maailmanlaajuista demokratiaa, sitoudumme sen kehittämiseen ja pyydämme maailman kaikkia poliittisia, intellektuaalisia ja kansalaisyhteiskunnan johtajia, kaikkia demokraattisia järjestöjä, puolueita ja liikkeitä sekä planeettamme jok’ikistä demokraattisen vakaumuksen jakavaa ihmistä osallistumaan aktiivisesti sen perustamiseen.