(IPS) -- Tulevat suuret urheilutapahtumat altistavat Brasiliassa lisää ihmisiä orjuudelle, jonka vanhojakaan muotoja ei ole saatu kitkettyä.

Työvoiman riisto vertautuu orjuuteen maaseudun karjatiloilla, sokeriviljelmillä ja hiilenvalmistuksessa. Ilmiö on hiipinyt myös vaateteollisuuteen.

Orjuus kiellettiin Brasiliassa jo 1888. Vuoden 1995 laissa puhutaan "orjuuden kaltaisen" työnteon kitkemisestä. Kyse on työntekijöiden vapauden rajoittamisesta, kohtuuttomista työehdoista ja velkaorjuudesta.

Työministeriön mukaan orjuudesta vapautettiin vuosina 1995–2012 yli 44 000 henkeä. Viime aikoina tapauksia on ollut noin 2 600 vuodessa.

Kisojen riskit

Orjuuden pelätään olevan taas yleistymässä tämän kesän jalkapallon MM-kisojen ja vuoden 2016 olympialaisten vuoksi, sanoo Luis Machado, joka vetää Brasiliassa Kansainvälisen työjärjestön ILOn kampanjaa orjien vapauttamiseksi.

"Rakennushankkeet houkuttelevat työväkeä ja maahanmuuttajia. Niihin liittyy myös seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsityövoiman riskejä", hän jatkaa.

Machado vakuuttaa, että ILO valvoo tilannetta ja kampanjoi säällisen työn puolesta yhteistyössä viranomaisten ja yritysten kanssa.

Risteilijällä ja tehtaissa

Orjuus putkahtelee esiin yllättäviltä tahoilta. Suuren italialaisen MSC Crociere -yhtiön risteilyalukselta vapautettiin huhtikuussa 11 orjaa Brasilian Salvador de Bahian satamassa.

Viranomaisten mukaan he tekivät 11 tunnin työpäivää jatkuvan nöyryytyksen, rangaistusten ja jopa seksuaalisen hyväksikäytön oloissa.

Brasilialainen oikeusistuin hylkäsi vastikään espanjalaisen Zara-vaatefirman valituksen päätöksestä, joka koski 15 työntekijän orjuuttamista sen tehtaalla vuonna 2011. Yhtiö vetosi siihen, ettei se tuntenut alihankkijansa oloja.

Ulkomaalaiset uhreina

Maaliskuussa vapautettiin 17 perulaista vaatetehtaasta São Paulossa. Heiltä oli takavarikoitu henkilöpaperit, ja he raatoivat 14 tunnin päiviä viikot läpeensä valvontakameroiden alla. Orjille maksettiin alle euro vaatekappaleista, jotka myytiin ulos 45-kertaisella hinnalla.

Machadon mukaan orjiksi joutuvat yhä useammin ulkomaalaiset.

"Suuri määrä bolivialaisia, paraguaylaisia, perulaisia ja viime aikoina myös haitilaisia tulee luvatta maahan paremman elämän toivossa", hän sanoo.

Koska tulijat elävät karkotuksen pelossa, heitä on helppo käyttää hyväksi. Varsinkin hämärät vaatevalmistajat orjuuttavat yhä enemmän naisia ja lapsia.

Perinne elää

Maaseudulla jatkuu perinteinen orjuus. Sokeriruokoa viljelevä Campos dos Goytacazesin kunta on noussut maan "orjuuspääkaupungiksi". Vuonna 2009 siellä vapautettiin 715 orjaa koko maan 4 500:sta.

"Sadonkorjuun aikaan yksi tila voi pestata 5 000 työntekijää. Kauempaa tulevat joutuvat velkaorjuuteen", kertoo kirkon orjuudenvastaisessa järjestössä työskentelevä Carolina Abreu.

Hänen mukaansa työläiset pelkäävät korjuun muuttumista koneelliseksi ja suostuvat siksi mihin tahansa ehtoihin.