Kansalaisyhteiskunta vaatii siirtolaisuuden nostamista vuosituhattavoitteiden jälkeiselle kehitysagendalle. YK:n vuosituhattavoitteet umpeutuvat ensi vuonna ja neuvottelut tulevasta kehitysagendasta ovat käynnissä. Kansalaisyhteiskunnalla on ollut prosessissa aktiivinen rooli. Siirtolaisuus koskettaa kaikkia, ja siksi se on nostettava uudelle kehitysagendalle. Muuttoliikkeen on oltava tulevaisuudessa turvallista ja oikeudenmukaista.

"Asenteita siirtolaisuutta kohtaan on muutettava. Siirtolainen ei ole ongelma, vaan ongelma on kansainvälisessä politiikassa, joka ei ota siirtolaisten oikeuksia huomioon", toteaa Kehyksen tiedottaja Reetta Helander.

Tämä näkyy esimerkiksi Euroopan rajoilla, kun tiukentunut rajavalvonta ajaa siirtolaiset salakuljettajien armoille. "Turvalliset reitit EU:n alueelle on käytännössä suljettu, ja siirtolaisten kuolemista Euroopan rajoilla uutisoidaan lähes viikoittain, viimeksi eilen", Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta sanoo.

Ihmiset tulevat liikkumaan niin työn kuin suojeluntarpeen vuoksi. Siirtolaiset tuleekin nähdä voimavarana, ei taakkana. Turvallinen ja oikeudenmukainen siirtolaispolitiikka edistää paitsi ihmisoikeuksien toteutumista, myös siirtolaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asemaansa niin lähtö- kuin vastaanottomaassa.

Kansainväliset järjestöt tapaavat Tukholmassa siirtolaisuus ja kehitys -kokouksessa tänään ja huomenna, jonka jälkeen keskusteluja jatketaan myös valtioiden kanssa. Suomea kokouksessa edustavat Reetta Helander ja Kaisa Väkiparta.

Seitsemännessä Global Forum on Migration and Development -kokouksessa tarkastellaan siirtolaisuutta ja kehitystä muun muassa kestävän kehityksen, ihmisoikeuksien ja työvoiman liikkuvuuden näkökulmista: www.gfmdcivilsociety.org. Kokousta voi seurata Twitterissä: #GFMDCSD. Seuraa myös: @Pakolaisapu ja @Kehys_.