Artikkeli on julkaistu aiemmin vähemmistövaltuutetun EU-vaaliblogissa.

EU-vaalit ovat tarkka mittari EU-maiden poliittisesta ilmapiiristä. Näissä vaaleissa ratkeaa myös Unionin lähivuosien toimintakyky seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman suhteen.

Näissä vaaleissa on keskusteltu hyvin vähän ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta siihen nähden, miten suuri merkitys europarlamentin kokoonpanolla on niiden toteutumiselle. Toisaalta Helsingin sanomien vaalikoneessa kysytään lesbo- ja homoparien avioliitto-oikeudesta, vaikka se ei kuulu EU:n toimivaltaan. Relevantimpia hlbtiq-kysymyksiä löytyisi liuta.

"Venäjän mallin mukaisia antihomolakeja koitetaan ujuttaa myös joihinkin EU-maihin."

Viisi vuotta sitten Setan kattojärjestö ILGA-Eurooppa (European Region for the International Lesbian, Gay, Bisexual, Transgender and Intersex Association) asetti kymmenen tavoitetta EU-komissiolle kaudelle 2009-2014. Näistä suurin osa on vielä saavuttamatta.

Yhdenvertaisuusdirektiivin säätäminen on jäissä. EU:lta puuttuu kokonaisvaltainen suunnitelma hlbti-kysymyksissä. Homo- tai transfobista vihaväkivaltaa ei ole kriminalisoitu EU-tasolla. Transihmisten oikeuksien edistäminen on vähäistä niin EU:ssa kuin jäsenmaissakin. Vapaa liikkuvuus, perhevapaat, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikat syrjivät yhä seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin perusteella.

Nykyinen komissio on ollut jähmeä hlbtiq-asioissa, vaikka parlamentti on ottanut lukuisia kertoja aktiivisesti kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta. Viime vuonna 11 jäsenmaata esitti komissiolle erityisen hlbti-tiekartan eli toimintaohjelman laatimista. Asiasta vastaava oikeus- ja sisäasioiden komissaari Viviane Reding torjui esityksen todeten, että EU on jo tehnyt tarpeeksi. Siitä hyvästä Seta myönsi hänelle Kunniarotta-antipalkinnon.

Odotukset EU:lle hlbtiq-yhdenvertaisuuskysymyksissä ovat kasvaneet. Sekä jäsenmaiden lainsäädäntö että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ovat edenneet myönteiseen suuntaan. Yhdenvertaisuutta vaativat kansalaisliikkeet ja -järjestöt ovat vahvistuneet monissa jäsenmaissa ja jäsenyyttä hakevissa maissa. Samaan aikaan Venäjän mallin mukaisia sanan-, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta rajoittavia antihomolakeja koitetaan ujuttaa myös joihinkin EU-maihin, perhelainsäädäntöä on joissain maissa tiukennettu ja juridisen sukupuolen korjaaminen on joissain jäsenmaissa mahdotonta.

ILGA-Eurooppa on pyytänyt tämän vuoden vaaleissa meppiehdokkaita sitoutumaan hlbtiq-ihmisten oikeuksien edistämiseen. Suomesta toistaiseksi 62 ehdokasta on allekirjoittanut Come out for Europe -sitoumuksen (tilanne 8.5.).Allekirjoittaneet sitoutuvat muun muassa ajamaan EU:lle virallista, kattavaa toimintasuunnitelmaa hlbti-ihmisten yhdenvertaisuuden takaamiseksi sekä EU:n sisäistä ihmisoikeusstrategiaa ja jäsenmaiden ihmisoikeustilanteen valvontamekanismia.

Sitoumuksessa halutaan varmistaa, että sateenkaariperheet on sisällytetty EU:n lainsäädäntöön ja ohjelmiin, ja edistää sateenkaariperheiden oikeuksien tunnustamista ja kunnioittamista. Transihmisten osalta vaatimuksena on erityisesti luopuminen ihmisoikeuksia loukkaavista sukupuolen juridisen tunnustamisen ehdoista. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on käsiteltävä homo- ja transfobista koulukiusaamista sekä toteutettava hlbtiq-ihmisten oikeus terveyteen.

Osa puolueista ajaa Suomessakin EU-vaaleihin kaksilla vankkureilla. Ehdokkaiden näkemykset puolueiden sisällä eroavat toisistaan. Harva puolue tekee selväksi, mikä on puolueen virallinen kanta. Vaihtelee myös, ajavatko valituksi tulleet europarlamentaarikot kansallisen vai eurooppalaisen puolueensa linjaa vai aivan omaa linjaansa. Kannattaa tarkistaa, onko oma ehdokas allekirjoittanut ILGA-Euroopan sitoumuksen, ja kuinka moni saman listan muista ehdokkaista on sen tehnyt. Allekirjoittaneet löydät täältä.

Kirjoittaja on Setan pääsihteeri.