Länsimaissa kohistaan sosiaalisen median mahdollisuuksista edistää demokratiaa ja kehitystä, mutta Tansanian maaseudulla se ei vielä ole tavallisen kansan viestintäväline.

"Sosiaalinen media on nopeasti kasvava media Tansaniassa – jos on nettiyhteys, tietoa voi saada omaan puhelimeensa. Rajoituksena kuitenkin on, että ihmisten ostovoima on niin pieni, ettei heillä ole varaa edes ladata puhelintaan ja sähköä on muutenkin lähinnä kaupungeissa", sanoo tansanialainen Fakihi Mussa.

Hän johtaa Tansanian eteläosissa yhteisömediajärjestöä, jonka ideana on hyödyntää perinteistä mediaa mutta tavallisen kansan ehdoilla.

"Päätavoitteenamme on antaa maaseudun ihmisille ääni – he ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Annamme mikrofonin äänettömille – ja kun sanon näin, todella tarkoitan sitä."

Vastaus valtamedialle

49 miljoonan asukkaan Tansaniassa noin 80 prosenttia ihmisistä elää köyhällä maaseudulla, useimmat omavaraisviljelijöinä ilman kunnon peruspalveluita.

Moderni teknologia ei ole itsestään selvyys – vaikka kännykkä on yli puolella väestöstä, nettiyhteys on Maailmanpankin tilastojen mukaan neljällä prosentilla, sähköt 15 prosentilla tansanialaisista.

Maasta löytyy laaja kirjo niin tv-kanavia, radioasemia kuin lehtiäkin, mutta ne palvelevat lähinnä kaupunkiväestöä. Mussan mukaan ne pyrkivät usein hyödyttämään enemmän omistajiaan, eliittiä, kuin kansaa.

"Toimittajat eivät saa edes kunnollista palkkaa. Nälkäinen on helppo korruptoida", hän toteaa.

Mussan johtaman Mtukwao Media Communityn idea on toisenlainen. Se tekee epäkaupallisia, osallistavia video- ja radiotuotantoja.

Järjestö on kouluttanut suomalaisen Viestintä ja kehitys -säätiön tuella maan eteläosissa sijaitsevien Mtwaran ja Lindin alueen kylien nuorista kansalaisjournalisteja, jotka pyrkivät löytämään kunkin kylän kipukohdat. He tekevät ohjelmia muun muassa kyläläisten keskustelutilaisuuksista, joissa ongelmia pohditaan.

Viranomaisilta myös pyydetään ongelmiin ratkaisuja. Keskusteluista editoidaan erillisissä yhteisömediakeskuksissa ohjelmia, joita on esitetty tv- ja radiokanavilla. Myös kyläläiset itse näkevät valmiin tuotoksen, kun kyliin tuodaan generaattorit ja videotykit lähetysten näyttämiseksi. Ajatuksena on antaa ihmisille kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa omiin asioihinsa.

Vaikeuksia löytää ihmisiä puhumaan ei olekaan ollut, Mussa kertoo.

"Osallistuminen lisääntyy koko ajan. Ihmiset unohtavat kameran läsnäolon keskustellessaan."

Pähkinämarkkinoille tehoa

Ihmisten omanarvontunnon parantamisen lisäksi yhteisömediasta on ollut myös konkreettisempia hyötyjä. Mussa kertoo, että radio-ohjelman avulla on onnistuttu puuttumaan esimerkiksi maataloustuotteiden yleiseen ongelmaan, vaaralliseen aflatoksiiniin, joka aiheuttaa jopa syöpää.

Se pesiytyy esimerkiksi maapähkinöihin, jotka pilaantuvat helposti, kun niitä kuljetetaan markkinoille muovipusseissa.

"Teimme aiheesta radio-ohjelman, jossa asiantuntijat puhuivat ensin ja sitten ihmiset saivat soittaa ohjelmaan. Sen jälkeen tilanne on muuttunut lyhyessä ajassa: markkinoilla ei enää myydä mädäntyneitä pähkinöitä, tekniikoita on muutettu. Jos jollain nähdään markkinoilla mätiä pähkinöitä, myyjää käsketään heittämään ne pois", Mussa kertoo.