Uutiset Etelä-Sudanin konflikti
Etelä-Sudanissa karja on kaiken mitta
Vedestä ja laitumista tulee pulaa, kun ihmiset ahnehtivat lisää karjaa arvovallan takia, sanoo asiantuntija.
(IPS) -- Wani Lo Keji on tuonut karjansa juomaan Niilin itärannalle vastapäätä Etelä-Sudanin pääkaupunkia Jubaa.
"Kotini lähellä virtaava joki on kuivana tähän aikaan vuodesta", parikymppinen mies selittää.
Etelä-Sudanissa on noin 12 miljoonaa asukasta. Nautoja, vuohia ja lampaita on kaikkia suunnilleen saman verran kuin ihmisiä. Eläinten arvoksi lasketaan 1,6 miljardia euroa, mistä muodostuu Afrikan suurin omaisuus henkeä kohti.
Karjatalous on kuitenkin kestämättömällä pohjalla sekä veden että maan käytön suhteen, arvioi luonnonvarakonsultti Isaac Woja.
"Karja on täällä kirous. Eläimiä ei pidetä ruokaturvan tai taloudellisen hyödyn vuoksi, vaan arvovallan takia", hän sanoo.
"Ihmiset ahnehtivat yhä lisää karjaa, jotta yhteisö kunnioittaisi heitä. Siksi vedestä ja laitumista tulee pulaa kuivalla kaudella", Woja jatkaa.
Liha ostetaan ulkomailta
Karjan arvostus on Etelä-Sudanissa paikoin niin korkealla, että eläinten teurastaminen ruuaksi ei tule kuuloonkaan. Teuraseläimet ostetaan naapurimaasta Ugandasta. Afrikan kehityspankin mukaan liki 80 prosenttia eteläsudanilaisista asuu maalla ja saa elantonsa maa-, metsä- tai kalataloudesta.
Monissa kylissä lehmiä käytetään pääsiassa morsiamen myötäjäisinä ja maksettaessa korvauksia murhasta tai aviorikoksesta.
"Karjankasvattajat ylpeilevät eläinten määrällä laadun sijasta, ja seurauksena on ylilaiduntaminen", sanoo hollantilainen kehitysyhteistyöntekijä Justine Miteng.
Hän muistuttaa, että kestävä karjatalous edellyttää pääluvun sääntelyä pinta-alan mukaan.
Politiikkaa peliin
Nykyinen rajoittamaton maankäyttö juontuu osin hallituksen linjattomuudesta, sanoo Juban yliopiston kehitystutkimuksen professori Leben Nelson Moro.
Hänen mielestään valtio on keskittynyt liiaksi öljyyn, joka tuottaa 98 prosenttia sen tuloista, ja väestöpaineisiin, joita syntyi kun joukoittain eteläsudanilaisia palasi itsenäistyneeseen kotimaahansa 2011.
"Tarvitsemme kunnon suunnittelua ja politiikkaa. Luonnonvarat pitää kartoittaa ja linjata niiden käyttö nykyisen ja tulevien sukupolvien hyväksi", Moro perää.
Sitä odotellessa Lo Keji ja muut jatkavat karjansa lisäämistä. "Perheelläni on 400 eläintä, ja teemme kovasti töitä saadaksemme lisää", paimen sanoo.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia