Artikkeli on julkaistu aiemmin Vähemmistövaltuutetun EU-vaaliblogissa.

Euroopan unioni leimaa Välimeren ylittäjät herkästi laittomiksi maahantulijoiksi. Viime syksynä EU:n rajavalvontaviranomaisen Frontexin mukaan suurin osa Välimeren ylittäneistä oli syyrialaisia. Me Pakolaisavussa kutsumme sotaa pakenevia ihmisiä pakolaisiksi. Laittomia he eivät ole koskaan.

YK:n pakolaissopimus solmittiin vuonna 1951. Tuolloin elettiin maailmansotien jälkeistä aikaa, ja sadat tuhannet eurooppalaiset olivat joutuneet jättämään kotinsa. Syntyi inhimillinen, hädässä oleville ihmisille turvan ja suojelun takaava sopimus. Tämä sopimus on edelleen voimassa.

Tänään, 63 vuotta myöhemmin, Eurooppa tuntuu unohtaneen sopimuksen alkuperäisen tarkoituksen. Sodat ovat siirtyneet Euroopan rajojen ulkopuolelle, ja Euroopan unioni on pystyttänyt muureja rajoilleen. Käytännössä kukaan ei enää pääse turvallisesti Eurooppaan hakemaan suojelua.

"Pakolaiset eivät tule tänne, ellei ole pakko."

Italiaan pyrkivien siirtolaisten ainoa keino päästä hakemaan turvapaikkaa EU:n alueelta on heittäytyä merihätään. Jos vene löydetään ajoissa, turvapaikkahakemuksen voi jättää. Jos vene löydetään merikelpoisena, ohjataan se lähimpään satamaan Afrikan puolelle. Lampedusan lokakuisen veneonnettomuuden uhreille luvattiin valtiolliset hautajaiset, hengissä selvinneet laitettiin säilöön.

EU tuntuu rajavalvontahurmoksessaan unohtaneen, että turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. EU tuntuu myös kuvittelevan, että kaikki haluavat tänne. Tosiasiassa yli 96 prosenttia maailman pakolaisista on muualla kuin Euroopassa. Pakolaiset eivät tule tänne, ellei ole pakko. Moni jää mieluummin kotimaahan tai sen lähistölle toivomaan pikaista paluuta. Syyrian lähes kolmesta miljoonasta pakolaisista vain kolme sadasta on päätynyt Eurooppaan hakemaan suojelua.

Pakolaisille on tällä hetkellä olemassa yksi turvallinen reitti Eurooppaan: kiintiöpakolaisjärjestelmä. Neljätoista EU-maata vastaanottavat nelisen tuhatta pakolaista vuosittain YK:n kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Loput maailman 44 996 000 pakolaisesta joutuisivat turvautumaan salakuljettajiin.

Jäsenvaltiot voisivat myös myöntää humanitaarisia viisumeja, joiden avulla pääsisi matkustamaan turvallisesti hakemaan turvapaikkaa. Tähän ei ole kuitenkaan toistaiseksi haluttu ryhtyä, vaikka nykyinen viisumilainsäädäntö sen mahdollistaisi. Myös EU:n sisäasiain komissaari Cecilia Malmström on vedonnut useaan otteeseen humanitaaristen viisumien puolesta.

Sinä voit äänestämällä vaikuttaa siihen, sulkeeko Euroopan Unioni rajojen lisäksi myös silmänsä kansainvälistä suojelua tarvitsevilta. Inhimillistä politiikkaa voi tehdä edelleen, jos niin halutaan.

Kirjoittaja on Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö.