Kansalaisjärjestöissä toimivat Lähi-idän poliittisen tilanteen asiantuntijat pitävät EU:n toimia Israel/Palestiina -konfliktin ratkaisemiseksi riittämättöminä.

Institute for Palestine Studies -instituutin tutkijan Mouin Rabbanin mukaan EU:n virallinen kanta Palestiinan kysymyksessä on selkeä ja yhdenmukainen YK:n yleiskokouksen vuosittaisten päätöslauselmien kanssa, jotka vaativat Israelin vetäytymistä palestiinalaisalueilta, itsenäisen ja suvereenin palestiinalaisvaltion perustamista ja oikeudenmukaista ratkaisua palestiinalaisten pakolaisongelmaan.

Rabbani painottaa kuitenkin, että EU:lle ongelmaksi muodostuu sanojen ja tekojen välinen kuilu.

"Ongelma on, että EU tekee käytännössä hyvin vähän oman kantansa ajamiseksi ja vaikuttaa sen sijaan tyytyvän Yhdysvaltojen politiikan tukemiseen. Suurin osa Euroopan päättäjistä tunnustaa, että Yhdysvaltain politiikka horjuttaa EU:n omia tavoitteita ja tulee lopulta tekemään niistä toteuttamiskelvottomia."

Rabbani pitää EU:n tuoreita linjauksia rohkaisevina askeleina eteenpäin ja mainitsee erityisesti EU:n vaatimuksen, jonka mukaan miehitetyillä alueilla toimivat israelilaiset instituutiot eivät voi hyötyä EU:n ja Israelin välisistä sopimuksista.

"Tämä on kuitenkin vain ensiaskel, ja jotta se olisi tehokas, tarvitaan paljon määrätietoisempia lisätoimenpiteitä. On avoin kysymys, onko EU kykenevä toteuttamaan itsenäistä politiikkaa tässä asiassa."

Kansainvälisen, konfliktien ratkaisemiseksi toimivan Pugwash-liikkeen hallituksen jäsen Katariina Simonen on myös sillä kannalla, että EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on jäänyt toivottua heikommaksi.

"Miten EU voi sulkea silmänsä, jos se samaan aikaan väittää olevansa 'arvoyhteisö', joka noudattaa kansainvälisen oikeuden perusihmisoikeusinstrumentteja?"

"Nyt mennään usein Yhdysvaltain intressien edistäjinä, eikä mietitä itsenäisesti. Tai sitten toimitaan vain ja ainoastaan oman maan intressien pohjalta."

Sekä Simonen että Rabbani korostavat, että EU:n yhteisen Lähi-idän ulkopolitiikan muodostaminen on haastavaa, mikä johtuu EU:n jäsenvaltioiden keskinäisistä erimielisyyksistä ja EU:n suhteesta Yhdysvaltoihin. Simosen mukaan nämä ongelmat näkyvät yhtä lailla EU:n Iran-politiikassa, jossa ei haeta aktiivisesti ja itsenäisesti rauhanomaisia ratkaisuja.

Yhdysvallat ei sovellu rauhanvälittäjäksi Palestiinassa

Rabbanin mukaan Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn välittämät Israelin ja palestiinalaishallinnon väliset rauhanneuvottelut eivät tähtää suvereenin ja itsenäisen palestiinalaisvaltion perustamiseen. Hän arvioi, että kesäkuussa keskeytettyjä neuvotteluja tullaan jatkamaan vuoden 2014 lopussa tai vuoden 2015 alussa.

"Viimeiset kaksi vuosikymmentä osoittavat kiistattomasti, että Oslon rauhanprosessi ei ole rauhanprosessi siinä mielessä, miten järkevät ihmiset tämän käsitteen ymmärtävät. Kyseessä on sen sijaan prosessi, jonka tarkoituksena on virallistaa, institutionalisoida ja tehdä pysyväksi asetelma, jossa Israel kontrolloi palestiinalaisväestöä ja anastaa itselleen tärkeitä palestiinalaisille kuuluvia maa-alueita. Oslon prosessi on yhteensopimaton EU:n ajaman kahden valtion ratkaisun kanssa."

Simonen korostaa niin ikään, ettei Yhdysvallat voi toimia neutraalina välittäjänä Palestiinan kysymyksessä.

"Nyt kannattaisi miettiä uusia ratkaisuja, kuten Pugwash kuuluttaa, eli etsiä välittäjä, jolla olisi tarpeeksi arvovaltaa ja intressiä viedä hanketta eteenpäin. Katsoisin itse Lähi-idän ja Euroopan alueen ulkopuolelle."

Simonen kritisoi Yhdysvaltain reaktiota Palestiinalaisten yhteishallituksen muodostumiseen kesäkuussa.

"Palestiinalaisten oman itsemääräämisoikeuden alaisuuteen kuuluu, minkälainen hallinto siellä on ja miten yhteistyö käytännössä järjestetään. Hamas voitti vaalit demokraattisesti vuonna 2006. Sitä ei voi selittää pois. Mielestäni EU teki hyvin kohtalokkaan virheen kun Hamas voitti vaalit ja EU, kompaten Yhdysvaltoja, julisti ettei tee yhteistyötä terroristijärjestöjen kanssa. Tällainen epämääräinen selektiivisyys on vienyt EU:lta tehokkaasti mahdollisuuksia toimia uskottavasti Lähi-idässä. Mutta EU voi tietenkin valita myös rakentavamman roolin, ja jos EU on oikeasti valmis tekemään töitä uuden yhteishallituksen kanssa, tämä on hyvä asia."

Israel asetettava vastuuseen lain rikkomuksista

Rabbani ja Simonen painottavat, että Israelin nauttimaan rankaisemattomuuteen on tultava muutos.

"EU korostaa eri ihmisoikeusasiakirjojensa kautta, että se on yhteisö, jonka perustana on laillisuusperiaate ja ihmisoikeudet. Mutta ihmisoikeuksien ja lain noudattaminen ei pysähdy EU:n sisälle, vaan jos EU on oikeasti sitoutunut näihin arvoihin, sen tulee edistää niitä kaikissa toimissaan", sanoo Simonen.

"Israelin toimien tuomitsemisen osalta EU on toiminut todella laiskasti. Israel toimii valitettavan usein kansainvälisten oikeuden vastaisesti. Esimerkiksi nyt toteutettavat sotilaalliset toimenpiteet Gazassa ovat vaikeasti perusteltavissa kansainvälisen oikeuden nojalla. Miten EU voi sulkea silmänsä, jos se samaan aikaan väittää olevansa 'arvoyhteisö', joka noudattaa kansainvälisen oikeuden perusihmisoikeusinstrumentteja? Lain noudattaminen testataan vaikeissa tapauksissa, kuten juuri käynnissä oleva Gazan kriisi, ei juhlapuheissa."

Simosen mukaan "EU voisi esimerkiksi arvioida talouspakotteiden asettamista vastauksena niihin eri kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin, joista Israel nyt on vastuussa."

Rabbanin mukaan EU:n tulisi näyttää Israelille, että maan laittomilla toimilla on todellisia seurauksia. Rabbani arvioi, että mikäli Brysselissä ja muualla Euroopassa otettaisiin tällainen linja, sillä olisi konkreettisia vaikutuksia Israelin toimiin palestiinalaisalueilla.

"Tämä olisi myös alku itsenäisemmälle lähestymistavalle, joka ajan myötä voisi johtaa Euroopan irrottautumiseen Yhdysvaltain tuhoisasta Israel/Palestiina -politiikasta."