"Länsi-Afrikassa pahenevan Ebola-epidemian taltuttamisessa täytyy ottaa paikalliset kulttuurit huomioon", vaatii Suomen Pakolaisavun Liberian maajohtaja Markku Vesikko.

Maiden alhainen koulutustaso on heikentänyt virallisen tiedotuksen tehokkuutta. Perinteiset hautajaiskäytännöt, joissa vainajaa kosketellaan, ovat lisänneet tartuntoja. Terveysviranomaisten käyttämiä opetusvideoita on myös ymmärretty väärin.

Pakolaisapu osallistuu Liberian hallituksen Ebola-tiedotuskampanjaan. Järjestö ottaa käyttöön samat osallistavat menetelmät, joita se käyttää pakolaisten ja paluumuuttajien aikuiskoulutuksessa kylissä ja Bahnin pakolaisleirillä.

"Ideana on, että ihmisiä opetetaan keskustelemaan Ebola-asioista, jolloin tieto sisäistetään eri tavalla kuin yksisuuntaisessa viranomaistiedotuksessa", Vesikko tarkentaa.

Kansan usko hallitukseen on horjunut.

"Epidemian alkaessa hallitus lupasi, että Ebola hoidetaan pian pois."

Alueella leviävä tauti on vaikuttanut Pakolaisavun toimintaan. Aikuisopetus pyörii kylissä ja pakolaisleirillä tavalliseen tapaan, mutta toimistotyöntekijät tekevät etätöitä kotoa käsin, sillä haluavat välttää julkisilla liikennevälineillä kulkemista.

Pääkaupungissa Monroviassa Ebola-epidemia näkyy lukuisina kloorivesiämpäreinä talojen porteilla ja portailla, sillä hallitus kampanjoi käsienpesun puolesta.

"Ebolalla tehdään jopa bisnestä. Uusin ilmestys katukuvassa on Ebola-ämpärin nimen saanut keksintö, joka todellisuudessa on tuiki tavallinen vesikanisteri, johon on liitetty hana pohjaan. Nyt – samoin kuin sodan aikana – hurtti huumori kukkii. Ihmiset eivät enää kättele, mutta saattavat hipaista toisiaan rystysillä kutsuen elettä kuoleman kosketukseksi", Vesikko kertoo.

Pakolaisapu on toiminut Liberiassa vuodesta 1999 lähtien – myös sisällissodan aikana. Järjestö kouluttaa aikuisia pitkittyneissä pakolaistilanteissa.