Moni suurista suomalaisista palmuöljyä käyttävistä yrityksistä ei tiedä, mistä omissa tuotteissa käytetty palmuöljy on tarkalleen hankittu. Syytä olisi, sillä palmuöljyn taustalta löytyy ihmisoikeusongelmia, käy ilmi suomalaisyritysten yhteiskuntavastuuta ajavan Finnwatchin tuoreesta tutkimuksesta.

Palmuöljy saa tavallisesti huomiota plantaasien aiheuttamien ympäristöongelmien vuoksi. Finnwatch puuttuu tiistaina julkaistussa tapaustutkimuksessaan kuitenkin malesialaisen IOI Groupin palmuöljyplantaasien siirtotyöläisten kohteluun. Yhtiöllä on linkki Suomeen, sillä se toimittaa palmuöljyä muun muassa Neste Oilin biodieseliin ja Pauligin tortilloihin.

"Useat työntekijät kertoivat meille tulleensa huijatuksi ja haluavansa kotiin. Rahattomina ja velkaantuneina heillä ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoa kuin työskennellä plantaasilla", kertoo tiloilla tutkijan kanssa vieraillut Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Tutkimusta varten haastateltiin noin 50:tä siirtotyöläistä. He kertoivat allekirjoittaneensa työsopimuksen jo kotimaassaan, mutta useimmat eivät olleet ymmärtäneet sisältöä lukutaidottomuuden tai kielitaidon puutteen vuoksi.

Monet olivat myös veloissa, koska rekrytointimaksut ja matkakulut olivat korkeat. Työnantaja oli takavarikoinut passit, ylitöistä ei maksettu asianmukaisesti ja työntekijät saivat poistua plantaasilta vain luvan kanssa.

Työntekijöille oli luvattu kuukausipalkka, mutta palkkaus perustuikin siihen, miten paljon öljypalmuterttuja työntekijä pystyy keräämään. IOI:n sopimuksen mukaan palkka pyöristetään tarvittaessa vastaamaan minimipalkkaa, mutta työnantaja voi evätä sen, mikäli työntekijä ei ole hänen mielestään työskennellyt riittävän ahkerasti.

"Kävimme läpi kymmeniä palkkakuitteja. Myös tilojen omat tilastot osoittavat, että säännöllisesti osa työntekijöistä ei yllä minimipalkkaan", Vartiala kertoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa.

Hänen mukaansa on huolestuttavaa, että kaikki neljä tutkittua plantaasia ovat RSPO- ja ISCC-sertifioituja. Ne ovat palmuöljyalalla yleisesti käytettyjä sertifikaatteja, jotka vaativat myös esimerkiksi sosiaalisen vastuullisuuden kriteerien, kuten työelämäoikeuksien, noudattamista.

IOI:n plantaaseilla kriteerejä on kuitenkin rikottu. Lisäksi kriteeristöt ovat heikkoja: ne vaativat esimerkiksi elämiseen riittävän palkan maksamista, mutta käytännössä sitä ei määritellä, Vartiala kritisoi.

Yritykset eivät tiedä alkuperää

Finnwatchin mukaan palmuöljyä käyttävien yritysten ei pidä alkaa boikotoida IOI Groupia tai sertifikaatteja. Sen sijan järjestö toivoo etenkin Neste Oilin puuttuvan IOI:n toimiin sekä kehittävän sertifikaatteja, sillä yhtiö on sekä Suomen että maailman mittakaavalla merkittävä palmuöljyn ostaja. Vuonna 2013 Neste Oil osti raakapalmuöljyä 1,11 miljoonaa tonnia.

Toisaalta yhtiö on Finnwatchin tutkimuksen mukaan ainoa suomalaisyritys, joka kontaktiensa ansiosta ylipäätään pystyy jäljittämään palmuöljynsä plantaaseille asti – siksi tutkimuksessa kartoitettiin juuri Neste Oilin palmuöljytoimittajaa.

Finnwatch kysyi raporttiaan varten myös 10 muulta suomalaisfirmalta niiden palmuöljykäytännöistä ja havaitsi, ettei suurin osa pysty kertomaan tuotteidensa tarkkaa alkuperää.

Yritykset käyttävät palmuöljyä yhteensä 80 kertaa vähemmän kuin Neste Oil, mutta silti niilläkin olisi Finnwatchin mukaan parannettavaa. Ne käyttävät RSPO-sertifikaattia, mutta monella on edelleen käytössään myös sertifioimatonta palmuöljyä. Lisäksi esimerkiksi elintarvikeyritykset Panda ja Kantola eivät vastanneet kyselyyn ja kosmetiikkavalmistaja Lumene tyytyi kertomaan, ettei se voi vastata, tutkimuksessa kerrotaan.

Neste Oil lupaa toimia

Neste Oil myöntää tutkittujen tilojen puutteet. Löydökset olivat sille uusia.

"Palmuöljyteollisuudessa kestävän kehityksen työ on lähtenyt liikkeelle ympäristöasioista. Molemmilla sertifiointijärjestelmillä on kriteeristöt työelämän oikeuksille, mutta siitä ei ole tässä mittakaavassa aiemmin keskusteltu. Nyt sitä pitää alkaa tehdä", totesi Neste Oilin uusiutuvien polttoaineiden liiketoiminnan johtaja Kaisa Hietala julkistustilaisuudessa

Hänen mukaansa tuloksiin suhtaudutaan vakavasti ja yhtiö on jo aloittanut keskustelut IOI:n sekä RSPO:n kanssa tilanteen parantamiseksi.

Finnwatch on vaatinut myös yhtiön alihankintaketjun avaamista, mutta siihen tarvitaan Hietalan mukaan ensin vuoropuhelua kumppanien kanssa, kyseessä kun ovat kauppasalaisuudet.