Suomen ja Israelin välisen asekaupan vastustus voimistuu
Sekä puolustus- että ulkoministeriö ovat kieltäytyneet ottamasta vastuuta asekauppojen ja Suomen ulkopoliittisen linjan välisestä ilmeisestä ristiriidasta, kirjoittaa Pauli Huotari.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Pax-lehden numerossa 03/2014.
Suomi nähdään maailmalla, ja erityisesti Suomessa, ihmisoikeuksiin vakavasti suhtautuvana valtiona, jonka ulkopolitiikka noudattaa tätä linjaa. Laillisuus- ja ihmioikeusnäkökulmaa korostetaan hallitusohjelmassa ja se heijastuu myös Suomen virallisessa suhtautumisessa asekauppaan. Suomi oli esimerkiksi yksi kansainvälisen asekauppasopimuksen (ATT) alullepanijamaista.
Todellisuus kuitenkin eroaa virallisesta Suomi-kuvasta. Suomi on käynyt ja käy asekauppaa useiden epädemokraattisten ja vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyvien valtioiden, kuten Bahrainin, Egyptin ja Saudi-Arabian, kanssa. Suomella on myös pitkä historia asekaupassa Israelin kanssa. Maiden välillä ostettujen ja myytyjen aseiden ja muun sotateknologian arvo on tällä hetkellä vähintään 230 miljoonaa euroa.
"Puolustusministeriö on puolustanut asekauppoja Israelin kanssa sillä, ettei maa ole kansainvälisen asekauppakiellon kohteena."
Kehittynyt sotateknologia on Israelin aseteollisuuden vientivaltteja. Maassa toimii paljon yksityisiä aseyhtiöitä, jotka tekevät läheistä yhteistyötä Israelin asevoimien kanssa. Tuotteita mainostetaan kenttä- ja taistelutestattuina. Suurin osa Suomen-Israel -asekaupasta koostuu Suomen puolustusministeriön Israelista tekemistä hankinnoista. Näitä yhtiöitä ovat esimerkiksi Israel Military Industries, Aeronautics Defense Systems, Elbit Systems ja Rafael Advanced Defence Systems.
Viimeisimmät kaupat solmittiin vuodenvaihteessa maastouttamisjärjestelmien ostamisesta israelilaiselta Fibrotex Technologies –yhtiöltä ja puolustusvoimien viestintäjärjestelmän laitteistojen ja -ylläpitopalveluiden hankinnasta ECI Telecomilta.
Fibrotex-hankinnan kokonaissummaksi ilmoitettiin aluksi 35 miljoonaa euroa, mutta puolustusministeriön mukaan hankintoja on toistaiseksi tehty vain seitsemällä miljoonalla eurolla. ECI Telecomin kanssa solmittiin yli 16 miljoonan euron arvoinen puitesopimus, joka kattaa viestintäverkon laitehankinnat ja ylläpitopalvelut seuraavalle kolmelle vuodelle.
Puolustusvoimien hankinnat israelilaisilta aseyhtiöiltä tukevat miehityksen jatkumisesta hyötyviä. Suomi on esimerkiksi hankkinut Elbit Systemsin tytäryhtiöltä viestintäteknologiaa 17 miljoonalla eurolla. Israel on käyttänyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja sotarikoksiin esimerkiksi juuri Elbitin valmistamia miehittämättömiä lentokoneita. Elbit on myös toimittanut kansainvälisen tuomioistuimen laittomaksi toteamaan Länsirannan sisällä kulkevaan muuriin valvontateknologiaa.
Muun muassa Norjan hallituksen eläkerahasto, Tanskan suurin pankki Danske Bank, maailman suurin investointipankki Deutsche Bank ja Ruotsin suurin eläkekassa Först AP-Fonden ovat katkaisseet yhteytensä Elbitiin koska se on osallinen ihmisoikeusrikkomuksiin.
Ohjusteknologiaa Suomi on toimittanut Rafaelille, joka on Israelin armeijan entinen aseiden kehitys- ja tuotanto-osasto, joka vastasi myös Israelin ydinaseohjelman aseistuksesta. Rafaelin valmistamilla Spike-ohjuksilla on muun muassa surmattu siviilejä, myös lapsia, miehittämättömistä lentokoneista käsin.
"On vain ajan kysymys, koska Israel on taas asekauppakiellossa."
Vuonna 2012 ihmisoikeusjärjestö ICAHD (Israeli Committee Against House Demolitions) Finland luovutti vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomen ja Israelin välisen asekaupan ja sotilaallisen yhteistyön välitöntä lakkauttamista. Vetoomuksen on allekirjoittanut yli 250 politiikan, tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa.
Allekirjoittajien joukossa on muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, ohjaaja Aki Kaurismäki, kansainvälisen oikeuden ja maailmanpolitiikan professoreita ja Finlandia-voittajia.
Vetoomuksesta puhuttiin pitkästi eduskunnan täysistunnossa, mutta keskustelu ei johtanut minkäänlaisiin toimiin asekaupan lakkauttamiseksi. Sen sijaan vuonna 2012, jolloin Israelin kanssa käyty asekauppa sai Suomessa osakseen poikeuksellisen kärkästä kritiikkiä, Suomen hallitus solmi Israelin puolustusministeriön kanssa sopimuksen, joka mahdollistaa maiden välisen asekaupan syventämisen ja sotilaallisen yhteistyön yksityiskohtien salaamisen.
Helsingin sanomat kirjoitti vuonna 2010 asekaupan lakkauttamista vaativasta vetoomuksesta Tarja Halosen ollessa valtiovierailulla Israelissa ja tasavallan presidentti joutui selittelemään israelilaisille päättäjille suomalaisen kansalaisyhteiskunnan vaatimuksia.
Halosen mukaan asekauppa ei rikkonut EU:n ja Pohjoismaiden tiukkaa linjaa asekauppassa. Hänen mukaansa asekauppa, jonka arvo oli tuolloin noin 200 miljoonaa euroa, oli vain vähäistä.
ICAHD Finlandin Bruno Jäntti ja Petter Nissinen toteavat Taloussanomien artikkelissa vuodelta 2010, että "Suomen hallitukset, puolustusvoimat ja yksityisen sektorin aseyhtiöt puolustusministeriön luvalla ovat tietoisesti palkinneet Israelin uusilla asekaupoilla kerta toisensa jälkeen sen tekemistä sotarikoksista".
Puolustusministeriö on puolustanut asekauppoja Israelin kanssa sillä, ettei maa ole kansainvälisen asekauppakiellon kohteena. Sekä puolustus- että ulkoministeriö ovat kieltäytyneet ottamasta vastuuta asekauppojen ja Suomen ulkopoliittisen linjan välisestä ilmeisestä ristiriidasta.
Puolustusministeriön mukaan ulkoministeriö vastaa tällaisista ulkopoliittisista huomioista ja ulkoministeriön mukaan puolustusministeriö vastaa Suomen asehankinnoista. Molemmat ovat vuodesta toiseen ilmoittaneet asian olevan toisen ministeriön vastuulla.
ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Syksy Räsänen kirjoitti vuonna 2012, että "on vain ajan kysymys, koska Israel on taas asekauppakiellossa, kuten vuosina 1982-1994. EU-parlamentti äänesti 2002 asekauppasaarron puolesta, mutta EU:n demokratiavajeen takia tällä ei ole juuri merkitystä. Heinäkuussa 2011 eurooppalaiset asekauppaa vastustavat järjestöt vaativat kattavaa asekauppakieltoa Israelille".
Suomen ja Israelin välisen asekaupan vastustus on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Vaikka kauppaa Israelin kanssa on käyty eniten Erkki Tuomiojan ulkoministerikausilla, on hän julkisesti sanonut, ettei asekauppaa Israelin kanssa tulisi enää jatkaa.
SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden nuorisojärjestöt, kuten myös Vasemmistoliitto, ovat kaikki vaatineet asekaupan lopettamista. Myös kansalaisaloite –palvelussa vaaditaan loppua Suomen ja Israelin asekaupoille.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ovat vaatineet Israelin viimeaikaisten sotatoimien jälkimainingeissa Suomen Israel-asekauppojen jäädyttämistä. Rinteen mukaan hänen linjauksensa koskee uusia asekauppoja, ei nykyisten keskeyttämistä.
Niinistö puolestaan tweettasi "Stop aseviennille Israeliin. Stop asehankinnoille Israelista. Suomen ja EU:n oltava rauhan ja ihmisyyden puolella".
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia