Maailmassa on vähintään 10 miljoonaa ihmistä, jotka ovat täysin vailla minkään maan kansalaisuutta. Ilman kansalaisuutta he elävät usein osittain yhteiskunnan ulkopuolella. Monelta puuttuvat kaikille kuuluvat perusoikeudet, kuten oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Kansalaisuudettomuus on usein myös periytyvää, sillä yleensä kansalaisuus tai sen puute periytyy lapsille heidän vanhemmiltaan.

"Kansalaisuudettomuus johtuu usein etniseen taustaan tai uskontoon liittyvästä syrjinnästä. Kansalaisuudeton henkilö voi olla myös pakolainen, joka ei ole saanut uuden asuinmaansa kansalaisuutta, eikä voi palata takaisin lähtömaahansa", kertoo Punaisen Ristin perheenyhdistämistyön suunnittelija Ann-Charlotte Siren-Borrego.

Suomessa asui vuonna 2011 760 kansalaisuudetonta henkilöä ja 618 ihmisen kansalaisuus määriteltiin tuntemattomaksi. Pohjois-Euroopan alueella vailla kansalaisuutta elää 400 000 ihmistä. Suurin osa heistä asuu Baltiassa.

Kaikille kansalaisuus 2024 mennessä

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n tavoitteena on, että kansalaisuudettomuus saataisiin loppumaan kymmenen vuoden kuluessa. UNHRC pyrkii vaikuttamaan kansalliseen lainsäädäntöön, jotta kansalaisuudettomat tunnistettaisiin ja heidän erityistarpeensa otettaisiin huomioon.

UNHCR on laatinut raportin myös Suomesta. Raportin mukaan Suomessa kansalaisuudettomien tilanne on kansainvälisesti vertailtuna hyvä.

"Suomessa vailla kansalaisuutta syntynyt lapsi saa automaattisesti Suomen kansalaisuuden ja kaikki sen tuomat oikeudet", Ann-Charlotte Siren-Borrego.

Tästä huolimatta raportti korostaa, että myös Suomessa kansalaisuudettomien henkilöiden tunnistamisessa pitäisi noudattaa erityistä huomiota. Usein vailla kansalaisuutta elävien asioita käsitellään samalla tavalla kuin muiden maahanmuuttajien.