EU:n kehitysapu ei ole lähelläkään luvattua 0,7 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Samaan aikaan apubudjetteja paisutellaan kyseenalaisin keinoin, kritisoidaan eurooppalaisten järjestöjen CONCORD-verkoston tuoreessa AidWatch-raportissa.

Sen mukaan EU-maat antoivat viime vuonna kehitysapua 53,6 miljardin euron edestä. Se on 2,9 miljardia enemmän kuin edellisvuonna, mutta bruttokansantulo-osuutena vain noin 0,41 prosenttia. Vain Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska ja Luxemburg ovat saavuttaneet 0,7 prosentin tavoitteen.

Lisäksi monet maat leikkaavat yhä apua, ja vuoteen 2016 mennessä apu kaikkein köyhimpiin maihin laskee viisi prosenttia. Ajoitus ei voisi olla pahempi muun muassa ebolan takia, raportin tehneet järjestöt muistuttavat.

Ne ovat myös huolissaan siitä, että apubudjetteihin kirjataan yhä enemmän kuluja, jotka eivät sinne kuulu, kuten esimerkiksi opiskelijakuluja sekä kehitysmaille annettuja lainoja. Myös pakolaiskuluja kirjataan kehitysapubudjettiin: viime vuonna niitä oli 1,7 miljardia euroa EU-maiden kahdenvälisestä avusta.

"On erittäin huolestuttava trendi, että yhä useammat maat rahoittavat maahanmuuttokulujaan kehitysyhteistyön budjetista. Pakolaisten vastaanotto on tärkeä osa julkista palvelua, mutta sitä ei tulisi laskea viralliseksi kehitysyhteistyöksi", toteaa Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Kepa sekä suomalainen kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys tuottivat raporttiin Suomen osuuden. Suomi antoi kehitysyhteistyöhön viime reilut miljardi euroa, joka oli 0,56 prosenttia bruttokansantulosta. Mikäli epäaidot kulut otetaan pois, osuus on 0,54 prosenttia.

Raportissa kritisoidaan Suomea muun muassa siitä, että se laskee ilmastorahoituksen kehitysavuksi eikä uudeksi rahaksi. Lisäksi Suomen pitäisi julkaista uskottava ja konkreettinen aikataulu 0,7-tavoitteen toteutumiseksi, raportissa suositellaan.