Paperittomalla on vain harvoin riittävästi tietoa omista oikeuksistaan Suomessa tai kykyä puolustaa niitä, sanoo Pakolaisneuvonta ry.

Järjestö kertoo tavoittaneensa vuonna 2012 alkaneen kolmivuotisen Paperittomat-hankkeensa aikana noin 60 Suomessa ilman oleskeluoikeutta olevaa henkilöä, joille on annettu oikeudellista neuvontaa. Neuvontaa annettiin myös ihmisille, jotka olivat oleskeluoikeutensa kanssa epävarmassa tilanteessa tai olivat jääneet palveluiden ulkopuolelle. Yhteensä neuvontaa sai useampi sata ihmistä, järjestö kertoo.

"Neuvonnan tarve on suuri, mutta paperittomien tavoittaminen on myös haastavaa. Oikeudellisessa neuvonnassa asiakkailla on ollut mahdollisuus selvittää oikeudellista asemaansa ja mahdollisia vaihtoehtojaan", kertoo hankkeen lakimies Marjaana Laine.

Tavoitetuista paperittomista suurin osa oli aikuisia. Heidän joukossaan oli esimerkiksi lapsiperheitä ja raskaana olevia naisia. Pakolaisneuvonnan mukaan paperittomuuden taustalla on usein pelko kotimaahan paluusta tai halu olla läheisten kanssa samassa maassa.

Hankkeen koordinaattorin Meri Korniloffin mukaan paperittomat ryhmänä on viime vuosina alettu tunnistaa Suomessa paremmin. Paperittomien oikeuksia ei kuitenkaan tunnisteta vielä riittävän hyvin, hän kritisoi.

Suomessa on sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan noin 3 000 paperitonta. Ministeriö työstää parhaillaan lakiesitystä, jonka tarkoituksena on laajentaa paperittomien oikeutta terveyspalveluihin.

Sisäministeriö puolestaan on ehdottanut lakimuutosta, joka vakiinnuttaisi niin sanotun vapaaehtoisen paluun järjestelmän. Suomen Pakolaisapu kritisoi esitystä aiemmin syksyllä sanoen, että se vain lisäisi paperittomien määrää Suomessa.