Liikemiehet ja poliitikot ovat jo kauan ymmärtäneet psykologian ja sosiaalisten tekijöiden vaikutukset ihmisten päätöksentekoon. Nyt se pitäisi ymmärtää myös kehitysyhteistyössä, sanoo Maailmanpankki tuoreessa vuosiraportissaan.

Raportissa käydään läpi useita tutkimuksia, jotka käsittelevät kehitykseen vaikuttavia psykologisia ja sosiaalisia esteitä. Sen mukaan ihmiset tekevät päätöksensä usein automaattisesti, oman yhteiskunnan normeihin perustuvien ajattelumallien perusteella. Perinteisissä talousmalleissa ihmisten oletetaan kuitenkin olevan eteenpäin katsovia, johdonmukaisia ja strategisia, mikä pitää vain harvoin paikkansa, raportissa todetaan.

Raportin mukaan köyhyys on "kognitiivinen vero", joka vaikeuttaa harkitsevaista ajattelua etenkin stressaavissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi Intiassa sokeriruokoviljelijöiden tulos kognitiivisessa testissä parani kymmenen pistettä sen jälkeen, kun he olivat saaneet sadonkorjuutulonsa.

Kehityspolitiikassa tietoa voidaan käyttää hyödyksi ajoittamalla apu oikein. Esimerkiksi Kolumbiassa kokeiltiin köyhien käteisavun ajoittamista ajankohtaan, jolloin ihmiset tekevät päätöksen lasten kouluun panemisesta. Seurauksena koulunaloitus lisääntyi, raportissa kerrotaan.

Maailmanpankin mukaan raportin suositusten perusteella voidaan ymmärtää paremmin ihmisen käytöstä ja edistää näin parempaa kehitystä.

"Ainoa huoleni on, että sitä lukevat ahkerammin tavaraa myyvät yksityiset markkinoijat ja poliitikot, jotka pyrkivät virkaan, kuin ihmiset, jotka suunnittelevat kehityspolitiikkaa", toteaa järjestön pääekonomisti Kaushik Basu.