Rahapula, humanitaaristen kriisien mutkistuminen ja avustustyön turvattomuus ovat ajaneet maailman humanitaarisen avun järjestelmän ennennäkemättömään kriisiin.

Esimerkiksi UNHCR on varoitellut useaan otteeseen tänä vuonna, että maailman apujärjestelmä on konkurssin partaalla. Joulukuun alussa Maailman elintarvikeohjelma WFP ilmoitti joutuvansa katkaisemaan Syyrian pakolaisten ruoka-avun rahapulan takia.

Samoihin aikoihin myös YK ilmoitti, että sen apubudjetti tulee olemaan ensi vuonna ennätyksellisen suuret 13,3 miljardia euroa – ja arvio on vasta alustava. Kaikkea tuskin saadaan kasaan, sillä tänäkin vuonna vain noin puolet YK:n tarpeesta on täytetty.

"Joka vuosi pyydämme avunantajia tekemään enemmän – ja he tekevät. Mutta kun kriiseistä tulee monimutkaisempia ja ne kestävät pidempään, tarpeen ja resurssien välinen kuilu kasvaa", totesi järjestön hätäapukoordinaattori Valerie Amos vetoomuksen julkistustilaisuudessa.

YK:n mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana apua tarvitsevien ihmisten määrä on yli kaksinkertaistunut ja rahantarve kuusinkertaistunut. Tällä hetkellä YK:n korkeimmassa kriisiluokassa on poikkeuksellisesti neljä kriisiä, Syyria, Irak, Etelä-Sudan ja Keski-Afrikan tasavalta.

Turvattomuus lisääntynyt

Humanitaarisen tilanteen vaikeutuminen on havaittu myös suomalaisissa, hätäapua toimittavissa järjestöissä.

"Lukumäärällisesti humanitaarisia kriisejä voi olla jopa vähemmän kuin yleensä, mutta ne ovat pitkittyneitä ja monimutkaisia. Varojen riittämättömyys johtuu monimutkaisuudesta, vaikeudesta ja siitä, että avun tarpeessa olevia ihmisiä on niin paljon", sanoo Suomen Punaisen Ristin (SPR) kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi.

Kansainvälinen Punainen Risti hakeekin ensi vuodelle budjettia, joka on neljäsosan nykyistä suurempi.

SPR:n suurimpia avustuskohteita ovat tällä hetkellä Syyrian pakolaiset, ebolasta kärsivät maat sekä taifuunista toipuva Filippiinit. Löövin mukaan etenkin Syyrian pakolaisten suhteen rahoituksen saanti on tällä hetkellä todella tiukilla. Lisäksi apuoperaatioita vaikeuttaa naapurimaiden kasvanut haluttomuus ottaa vastaan enää lisää pakolaisia.

"Jos me rikkaissa maissa teemme päätöksen sulkeutua ja suojautua ja jättää muut oman onnensa nojaan, teemme itsellemme karhunpalveluksen."

Kriisien kärjistymisessä ei ole kuitenkaan kyse pelkästään rahasta, hän muistuttaa. Esimerkiksi Irakissa ja Syyriassa apua on vaikea saada perille, koska ihmiset eivät pääse pakenemaan ja koska avun toimittaminen on hengenvaarallista.

Plan Suomi Säätiön humanitaarisen avun erityisasiantuntijan Maritta Niskanen-Tamirun mukaan väkivalta onkin suurempi haaste humanitaariselle avulle kuin rahapula.

"Humanitaarinen tila on kaventunut. Humanitaarisen avun lait, jotka antavat toimijoille työrauhan ja koskemattomuuden, eivät enää päde. Avustustyöntekijöitä tapetaan entistä enemmän, ja jopa avunsaajayhteisöt ovat vaarassa. Humanitaarisen tilan palauttaminen vaatii valtioiden ja järjestöjen yhteistä rintamaa", hän sanoo.

Plan välittää apua muun muassa ebolan runtelemiin maihin sekä Filippiinien taifuunialueelle. Järjestö aikoo jatkossa laajentaa katastrofiapuaan, sillä se sai joulukuussa Euroopan komission humanitaarisen avun ECHO-sertifikaatin, jota vaaditaan katastrofiavun rahoituksen saamiseksi komissiolta ja ulkoministeriöltä.

Syynä on Niskanen-Tamirun mukaan järjestön halu vahvistaa lapsen oikeuksia etenkin katastrofitilanteissa mutta myös ennakoimattomien katastrofien lisääntyminen maailmalla.

Erityistä huomiota ansaitsisivat hänen mukaan konfliktimaiden naapurivaltiot, jotka joutuvat vastaanottamaan valtavia pakolaismääriä. Esimerkiksi Etiopia on ottanut vastaan vajaa miljoona pakolaista, hän muistuttaa.

Ei valoa tunnelin päässä

YK on ilmoittanut, että sen tämänhetkinen apuvetoomus ei edes sisällä Sahelin alueen maita ja humanitaarisen rahoituksen tarve tulee todennäköisesti kasvamaan vielä lisää. Samaa mieltä on Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva.

"Ei näy merkkejä siitä, että konfliktien kroonistuminen ja pitkittyminen loppuisi. Tunnelin päässä ei juuri nyt siksi näy valoa. Tai ainakin se tunneli on hyvin pitkä", hän toteaa järjestön tiedotteessa.

Rahapula pahentaa kriisejä entisestään.

"Jotkut konfliktit ovat kärjistyneet, ja niiden lähialueilla on mahdollista, että ne laajenevat, jos ihmiset lähtevät pakosalle tai turvautuvat epätoivoisiin tekoihin siksi, ettei avustusvaroja ole", Kalle Löövi sanoo.

Hänen mukaansa tilanteen muuttamiseksi tarvitaan ennen kaikkea yhteispeliä.

"On mietittävä, miten pystyttäisiin jakamaan hyvinvointia niin, ettei kenelläkään olisi varsinaista hengenhätää. Jos me rikkaissa maissa teemme päätöksen sulkeutua ja suojautua ja jättää muut oman onnensa nojaan, teemme itsellemme karhunpalveluksen pitkällä aikavälillä."