(IPS) -- Puhuttaessa aidsista ja sukupuolten tasa-arvosta Afrikassa, tulee ensimmäiseksi mieleen, että hi-virus on yleisempi naisilla kuin miehillä. Perinteiset roolimallit aiheuttavat kuitenkin sen, että taudin seuraukset ovat miehille kohtalokkaammat kuin naisille.

Tilastot eri puolilta Afrikkaa kertovat, että miehet käyvät harvemmin hiv-testissä ja aloittavat aids-lääkityksen myöhemmin kuin naiset. YK:n Unaidsin mukaan vuonna 2012 antiretroviraalisen lääkityksen saajista Afrikassa oli 36 prosenttia miehiä.

Tuore tilasto Keniasta kertoo, että kahdeksan naista kymmenestä on käynyt hiv-testissä, mutta miehistä vain kuusi kymmenestä. Sama pätee muuhun Afrikkaan.

Yleisen käsityksen mukaan miehet ovat alttiita riskikäyttäytymiselle, johon kuuluvat lukuisat seksikumppanit, suojaamaton seksi, alkoholin väärinkäyttö ja väkivalta. Se altistaa naisia tartunnoille, mutta tekee myös miehistä piittaamattomia oman terveytensä suhteen.

Piittaamattomuus näkyy myös siinä, että aids-lääkitystä saavien miesten kuolleisuus on 31 prosenttia korkeampi kuin naisten, kertoo Kapkaupungin ylipiston tutkija Morna Cornell.

Tosimies ei sairasta

Ongelman ytimessä on yhteiskunnan käsitys maskuliinisuudesta. Tosimiehen kuuluu vähätellä kipuja, ja hän asettaa muiden hoidontarpeet etusijalle, sanoo Pretorian yliopistossa aids-tutkimusta johtava Pierre Brouard.

"Monen miehen mielestä sairaalat ovat naisia ja lapsia varten", vahvistaa Unicefin aids-asiantuntija tohtori Landry Tsague Sambiasta.

Tuloksena on se, että miehet menevät testiin ja aloittavat lääkityksen joskus liian myöhään. Vuonna 2012 Etelä-Afrikassa sai lääkitystä 1,3 miljoonaa naista ja puolet vähemmän miehiä.

Asiantuntijoiden mukaan tilannetta selittää se, että naisten hiv-testi kuuluu äitiyshuollon rutiineihin, kun taas miesten luonnolliset kontaktit terveydenhuoltoon ovat vähäisiä.

Lisäksi moni mies uskottelee itselleen, ettei hänellä ole tartuntaa, kunnes tauti on kehittynyt liian pitkälle.

Tunteista ei puhuta

Useissa eteläisen Afrikan maissa tehty seuranta paljasti, että miehet keskeyttävät tai lopettavat aids-lääkityksen naisia herkemmin ja vierastavat tukiryhmiä, koska he eivät halua puhua tunteistaan.

Asiantuntijat kehottavat perustamaan miehille suunnattuja aids-klinikoita, joiden aukioloajat sopivat työtätekevien aikatauluihin.

"Miehet eivät halua jonottaa naisten ja itkevien lasten joukossa, he tarvitsevat oman hiljaisen nurkkansa", sanoo tansanialainen aids-aktivisti Diana Mswafari.

Tukiryhmästä poliisin pelastus

Ali Mlalanaro, 51, työskentelee poliisietsivänä Kenian Mombasassa. Hän kertoo epäilleensä hiv-tartuntaa jo 20 vuotta sitten, mutta rohkeni mennä testiin vasta 1998. Tulos oli positiivinen.

Oireet pysyivät pitkään kurissa, kunnes Mlalanaro tuli hyvin sairaaksi 2007 ja aloitti antiretroviraalisen lääkityksen. Hänellä on kahden ex-vaimon kanssa kuusi lasta, joista kukaan ei ole saanut hiviä. Toinen vaimo kuitenkin menehtyi aidsiin. Nyt Mlalanaro on naimissa hiv-positiivisen kolmen lapsen äidin kanssa.

Mlalanaro myöntää, että miehille on tavallista kieltää ajatus sairaudesta, kunnes se alkaa häiritä elämää vakavasti. Hänkin oli vähällä hävitä taistelunsa hiviä vastaan juomisen ja tupakoinnin takia. Pelastukseksi koitui liittyminen Toivon sotureihin, joka on turvallisuusjoukkojen jäsenten oma aids-tukiryhmä.

"Miehet inhoavat tunteista puhumista. Minulle oli vaikeaa tunnustaa sairauteni, mutta kun tein sen, koin voittaneeni puolet taistelusta."