Mikrolainoilla ei saada aikaa niin suuria hyötyjä kuin on luultu. Tulot eivät yleensä lisäänny, investoiminen lasten koulutukseen ei kasva eikä naisten voimaantuminen parane merkittävästi, käy ilmi American Economic Journal -lehdessä julkaistusta artikkelista, joka summaa kuuden tutkimuksen tulokset.

Tutkimuksessa tarkasteltiin mikrolainoja Bosnia ja Hertsegovinassa, Etiopiassa, Intiassa, Meksikossa, Mongoliassa ja Marokossa. Siinä seurattiin yli 37 000:ta ihmistä.

"Tutkimukset eivät löydä selviä todisteita eivätkä edes viitteellisiä todisteita köyhyyden vähentymisestä tai merkittävästä elintason paranemisesta", tutkimuksessa kerrotaan.

Sen mukaan mikrolainat ovat kyllä lisänneet liiketoimintaa, mutta yleisesti ottaen mikrolainoilla näyttäisi olevan sekalaiset vaikutukset ihmisten tuloihin ja kulutukseen. Esimerkiksi Meksikossa mikrolainat eivät vaikuttaneet tuloihin lainkaan.

"Lainat auttavat, mutta muutokset eivät ole mullistavia, eivät tarpeeksi mullistavia oikeuttaakseen hyväntekeväisyyslahjoitukset perinteiselle mikrolainamallille", toteaa yksi tutkimuksen tekijöistä, ekonomisti Esther Duflo.

Hänen mukaansa onkin tärkeää kehittää mikrolainoja perinteistä mallia pidemmälle esimerkiksi joustavampien luottotuotteiden avulla.

Tutkimus tuskin on lopullinen totuus mikrolainoista. Center for Global Development -tutkimuslaitoksen asiantuntija Justin Sandefur muistuttaa blogikirjoituksessaan, etteivät tulokset tarkoita, että mikrolainoista pitäisi luopua. Ne auttavat joka tapauksessa luotonsaannissa sellaisia ihmisiä, jotka eivät lainaa muuten saa.

Lisäksi tutkimustulokset eri maissa ovat hyvin vaihtelevat ja myös tutkitut ohjelmat olivat erilaisia keskenään, Sandefur kirjoittaa. Esimerkiksi Mongoliassa mikrolainoilla oli merkittävät myönteiset vaikutukset kulutukseen, ja Meksikossa ne lisäsivät naisten päätöksentekovaltaa.