Suomi on ollut terrorismin suhteen on varsin turvallinen maa. Kansainvälisen terrorismi-indeksin mukaan maamme sijoittuu maailman kaikkein turvallisimpien joukkoon.

Viime vuosina tilanne on kuitenkin muuttunut. Suojelupoliisin tammikuussa ilmestyneen toimintaympäristöraportin mukaan riskihenkilöiden määrä on noin viisinkertaistunut viidessä vuodessa, ja heitä on nyt noin kolmesataa. Raportin mukaan Suomen lähialueilla ja muissa Pohjoismaissa terrorismin uhka on pysyväisluonteisesti kohonnut. Suurimman uhan muodostavat radikaali-islamistinen terrorismi ja yksittäiset radikalisoituneet henkilöt tai pienryhmät.

Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkin mukaan on vaikea arvioida tarkemmin, keitä riskihenkilöt ovat ja mitkä ovat heidän terrorismikytköksensä. Terrorismitutkijat yleisesti ovat kuitenkin sitä mieltä, että riskihenkilöiden kytkökset eri terrorismiverkostoihin ovat muuttuneet yhä läheisemmiksi, hän kertoo.

"Määrällistä ja laadullista muutosta on tapahtunut. Tosin määrällinen muutos voi osittain johtua suojelupoliisin entistä tehokkaammasta tilanteen seuraamisesta."

Kohonneeseen terrorismiuhkaan vaikuttavat myös Suomesta Syyriaan sotaan lähteneet. "Olemme näiden asioiden suhteen suojelupoliisin arvioiden varassa, ja ne kertovat vain vähän", Malkki muistuttaa.

”Kaikkein huono-osaisimpien energia menee jokapäiväiseen elämästä selviämiseen.”

Suomessa on hänen mukaansa kyllä myös tutkijoita, jotka seuraavat sotaan lähtijöitä, mutta heidän tietonsa ovat paljolti julkisten lähteiden varassa.

Suojelupoliisin mukaan Syyrian konfliktiin on matkustanut yli viisikymmentä henkilöä, joista kolme neljäsosaa pyrkii osallistumaan taisteluihin jihadistien riveissä.

Terrorismia Euroopassa tutkivan Malkin mukaan myös melkein jokaisesta muustakin Länsi-Euroopan maasta on ollut Syyriaan lähtijöitä. Suhteutettuna väkilukuun Suomesta lähteneitä on kuitenkin ollut keskimääräistä enemmän. Syytä on vaikea tietää.

"Tämä on ollut vähän yllättävää ottaen huomioon, että meillä jihadistisen kannatuksen perinnettä ei ole niin paljon kuin muissa maissa", Malkki toteaa.

Jotkut lähtijöistä tunnetaan, ja mukana on myös kantasuomalaisia. "Tämä ei ole vain maahanmuuttajataustaisen väestön asia", Malkki korostaa.

Suomessa ei terrorismin perinteitä

Suomella ei ole viime vuosikymmenten ajoilta protestoinnin tai poliittisen väkivallan perinteitä. Malkin mukaan Suomi onkin säästynyt terrorismilta tähän asti osin siksi, että meiltä puuttuvat siitä esimerkit. Yhteiskunnallista tyytymättömyyttä ei ensimmäiseksi osoiteta protestoimalla saatikka terrorismilla.

"Suomalaisen tyytymättömyyden muoto on enemmänkin pois tipahtaminen järjestelmästä ja selän kääntäminen sille. Se johtaa enemmän passivoitumiseen kuin aktiiviseen asioiden muuttamiseen. Kaikkein huono-osaisimpien energia menee jokapäiväiseen elämästä selviämiseen", hän sanoo.

Suomalaisten turvallisuuden tunne ja todellisuus ovat hänen mukaansa edelleen tasapainossa.

"Meillä terrorismin uhka on ilman muuta Euroopan pienimpiä, eikä huolestumiseen ole aihetta."

Hän korostaa sitä, että jos Suomessa tapahtuu tulevaisuudessa jotakin, niin perspektiivi ja suhteellisuuden taju pitäisi säilyttää.

Europolin raporttien perusteella terrorismin seurauksena viimeisten kymmenen vuoden aikana on kuollut noin 120 ihmistä Euroopassa. Määrässä ovat mukana myös vuoden 2011 Norjan iskun uhrit, joiden määrä oli lähes kahdeksankymmentä. Lontoon vuoden 2005 pommi-iskun uhrit eivät sisälly edellä mainittuun 120 uhriin.

"Kun suhteuttaa siihen, miten ihmisiä muutoin kuolee, niin kyllä terrorismissa on marginaalisesta uhasta kysymys", Malkki toteaa.