Itä-Afrikan toisinajattelijoiden ahdistelu kiihtyy vaalien lähestyessä
Itä-Afrikan ihmisoikeuspuolustajia johtavan Hassan Shiren mukaan avunantajamaat ovat haluttomia kritisoimaan etenkin vaikutusvaltaista Etiopiaa.
Kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuspuolustajien ja toimittajien tukahduttaminen on lisääntynyt monessa Itä-Afrikan maassa viimeisten parin vuoden aikana.
Ihmisoikeusjärjestöjen viimeaikaisten raporttien mukaan esimerkiksi Etiopia pidättää ja ahdistelee opposition kannattajia kiihtyvällä tahdilla, tukahduttaa protesteja väkivalloin ja kontrolloi mediaa niin, että kymmenet toimittajat joutuivat viime vuonna pakenemaan maasta.
Burundi on saanut kritiikkiä YK:n turvallisuusneuvostoa myöden pyrkiessään hiljentämään kriitikot pidätysten, uhkausten ja häirinnän sekä kokoontumis- ja sananvapauden rajoitusten avulla. Amnesty International taas kritisoi taannoin Ugandaa muun muassa tiukasta homoseksuaalisuuden vastaisesta sekä kokoontumisvapautta rajoittavasta laista.
Alueen ihmisoikeuspuolustajien edustajan Hassan Shiren mukaan kyseessä ei ole sattuma, vaan selvä trendi, jota osittain selittävät lähestyvät vaalit.
Esimerkiksi Etiopian on määrä äänestää parlamenttivaaleissa toukokuussa. Burundissa on toukokuussa parlamenttivaalit ja kesäkuussa presidentinvaalit. Uganda äänestää presidentistä ja parlamentista ensi vuoden helmikuussa.
"Kaikille maille on yhteistä ihmisoikeuksien ja sananvapauden kimppuun käyminen ennen vaaleja. Tarkoituksena on vaientaa ja häiritä kriittisiä ääniä, jotka nostavat esiin vaaleissa toistettavia väärinkäytöksiä", viime viikolla Suomessa kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOSin vieraana käynyt Shire sanoo.
Monen maan johtajat ovat myös istuneet vallassa pitkään ja peukaloineet lakeja saadakseen asettua ehdolle yhä uudelleen. Esimerkiksi Burundin presidentti Pierre Nkurunziza uhkaa hakea kesän vaaleissa kolmatta kautta, mitä pidetään perustuslain vastaisena.
"Johtajat ovat peloissaan. Arabikevät on tuonut mukanaan vainoharhaisuutta. He pelkäävät sitä pehmeää valtaa ja luovuutta, jota kansalaisyhteiskunnalla on", Shire toteaa.
Etiopia huonona esimerkkinä
Aikoinaan Somaliasta Kanadaan paennut Shire johtaa nykyisin Ugandassa majaansa pitävää, kymmenen vuotta sitten perustamaansa Itä-Afrikan ja Afrikan sarven maiden ihmisoikeuspuolustajien projektia EHAHRDP:tä, joka suojelee ihmisoikeuspuolustajia ja tarjoaa näille muun muassa turvallisuuskoulutusta.
Sillä on riittänyt viime aikoina töitä, sillä monessa maassa aktivistien toimintaa pyritään rajoittamaan pidätysten ja häirinnän lisäksi myös tiukkojen lakien avulla.
Moni maa kopioi Shiren mukaan Etiopiaa, joka on yksi Afrikan vaikutusvaltaisimmista ja strategisesti tärkeimmistä maista. Pääkaupunki Addis Abebassa sijaitsee Afrikan unionin päämaja, ja Etiopian lentoyhtiö on mantereella tärkeä liikennöitsijä. Maassa on neuvoteltu viime aikoina myös Etelä-Sudanin rauhasta.
"Silti Etiopia laittaa mantereella eniten vankilaan sananvapauden puolustajia. Se ei salli vapaita eikä reiluja vaaleja, ja se kieltää järjestöjä ottamasta rahaa kumppaneiltaan. Etiopian pitäisi olla esimerkkinä koko mantereelle, mutta sen sijaan se vie muualle kansalaisyhteiskunnan tukahduttamisen käytäntöjä", Shire sanoo.
Etiopiassa ihmisoikeustyötä tekevät järjestöt eivät saa kerätä ulkomailta rahoitusta 10:tä prosenttia enempää. Ideaa on kopioitu muun muassa Keniaan. Maa yrittää säätää lakia, joka rajaisi järjestöjen oikeuden saada ulkomaista rahoitusta korkeintaan 15 prosenttiin.
Enemmän dialogia
Shiren mukaan kaikki ihmisoikeustyö alueella, mukaan lukien hänen omansa, on riskialtista. Silti tilanne on monessa mielessä myös parantunut. Alueella riehuu edelleen konflikteja, mutta ihmisoikeusaktivistien toimintaympäristö on rauhallisempi ja ihmisoikeuspuolustajat osaavat organisoitua aiempaa paremmin.
Myös kansainvälinen yhteisö kiinnittää enemmän huomiota nimenomaan ihmisoikeuksien puolustajiin. Esimerkiksi Suomi julkisti ihmisoikeuspuolustajien tukemisen ohjeet viime vuonna. Shire oli yksi suunnitteluvaiheessa konsultoiduista asiantuntijoista.
Suomessa keskustellaan aika ajoin siitä, pitäisikö ihmisoikeuksia loukkaavilta mailta vetää kehitysapu pois. Shiren mukaan ei – oikea ratkaisu on vuoropuhelu. Etenkin vaikutusvaltaisen Etiopian kohdalla se on kuitenkin usein vaikeaa. Maan kumppanit katsovat usein toiseen suuntaan, kun rikkomuksia tapahtuu, Shire toteaa.
Kommentit
Ymmärrän oikein hyvin jutun pointin, ei siinä. Tuo kuvitus vaan naurattaa koska sen voi lukea monella tavalla.
Kyseessähän on nimittäin Ugandaa hallitsevan NRM-puolueen silloinen ehdokas Kampalan pormestariksi. Peter Sematimba. Kun äänestäjät menivät vaalipäivänä esimerkiksi Ugandan Kansallisteatterin äänestyspaikalle, juuri äänestysajan alkaessa, he löysivät uurnat jotka olivat jo valmiiksi täynnä tälle miehelle annettuja ääniä.
Sematimba raakattiin ulos näistä vaaleista ja hän sai syytteen vaalivilpistä. Opposition ehdokas Elias Lukwago tuli valituksi toimeen.
Seuraavalla viikolla Ugandan hallitukseen perustettiin Minister of Kampala-posti. Kampalan pormestari alistettiin tälle ministerille. Arvatkaa kuka valittiin ensin siihen virkaan?
Aivan oikein. Sematimbapa hyvinkin. NRM perui kuitenkin nopeasti hänen valintansa ja asetti vakanssille toisen henkilön.
Että terveisiä vaan Ugandasta.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia