Pitkä lakko Costa Rican banaaniviljelmillä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Pitkä lakko Costa Rican banaaniviljelmillä

Banaaniyhtiö perusti kilpailevan ammattiliiton ja otti töihin vain siihen liittyneet työläiset. Lakkolaiset ovat kovilla.

(IPS) -- Tammikuussa alkanut lakko on pysäyttänyt työt kolmella suurella banaaniplantaasilla Karibian rannikolla Costa Ricassa. Työvoima on pääasiassa Panaman puolelta tulleita intiaaneja, joiden työehtoja ylikansalliset yhtiöt yrittävät heikentää entisestään.

Yhdysvaltalaisen Del Monten tytäryhtiön Sixaolan banaaniplantaasien 300 työntekijää meni lakkoon 16. tammikuuta.

"Yhtiö irtisanoi meidät vuoden lopussa ja pestasi 3. tammikuuta uusina työntekijöinä heikentääkseen työehtoja. Laki edellyttää vähintään kuukauden väliä ennen kuin henkilö voidaan palkata uutena työntekijänä", kertoo ammattiyhdistysaktiivi Federico Abrego.

Lakkolaiset kuuluvat naapurimaan Panaman alkuperäisasukkaisiin, ngöbe- ja bugle-kansaan. Panaman 417 000 intiaanista elää YK:n mukaan 70–90 prosenttia köyhyydessä.

Maanomistus keskittyy

Työtaistelua käydään Costa Rican rajaseudulla köyhässä Talamancan kunnassa, jonka pinta-alasta yli kolmannes on banaaniviljelmien peitossa.

Valtion banaaniyhtiö Corbana on vuokrannut maat Del Montelle. Alueella lakkoiltiin viimeksi kaksi vuotta sitten ja työtaistelu johti ammattiliiton perustamiseen, kertoo de Limónin maakuntaa edustava vasemmiston kansanedustaja Gerardo Vargas.

Hänen mukaansa nykyinen selkkaus sai alkunsa siitä, että banaaniyhtiö perusti joulukuussa kilpailevan ammattiliiton ja otti töihin vain siihen liittyneet työläiset.

"Maanomistuksen keskittyminen Limónissa etenee pelottavaa vauhtia. Sadat perheet joutuvat myymään maansa ja etsimään työtä toisten palkollisina", Vargas jatkaa. Viime vuosina maata ovat banaaniyhtiöiden ohella kahmineet ananaksenviljelijät.

Laillista työvoimaa

Federico Abrego, 53, johtaa lakkoa yhdellä Sixaolan kolmesta tilasta. Gnöbe-intiaaneihin kuuluva Abrego on työskennellyt vuodesta 1993 Costa Rican banaanitiloilla. Hänen kymmenhenkinen perheensä asuu banaaniyhtiön vuokralaisena.

"Meillä ei ole mitään syötävää ja vain odotamme, että pääsemme uudelleen töihin vanhoilla ehdoilla. Vaikeinta on niillä, joilla on pieniä lapsia", hän kertoo.

Lakkolaisista arviolta 95 prosenttia on panamalaisia intiaaneja. "Olemme työn vuoksi rajan tällä puolen. Emme tulleet rosvoamaan kenenkään leipää, sillä costaricalaisia näkee harvoin näissä hommissa", laillisesti maassa oleva Abrego vakuuttaa.

Yhteistyötä rajan yli

Selkkaus sai kansainvälisen ulottuvuuden helmikuussa, kun panamalaiset banaanityöläiset valtasivat maiden rajalla virtaavan Sixaolajoen sillan ja estivät liikenteen usean tunnin ajaksi.

Costa Rican ja Panaman viranomaiset aloittivat neuvottelut, joissa ay-liike on mukana. Alustavan sopimuksen mukaan banaaniyhtiö määrätään ottamaan lakkolaiset takaisin töihin ja perumaan irtisanottujen häädöt.

Työtaistelut ovat yleisiä Costa Rican Karibian rannikon banaaniplantaaseilla. Viime keväänä tehty työministeriön selvitys paljasti tiloilla lukuisia lainrikkomuksia. Ay-liikkeen mukaan työnantajat alkoivat sen jälkeen perustaa omia ammattiliittojaan.

Ylikansalliset yritykset hallitsevat Costa Rican banaanintuotantoa. Del Monten ohella suurimpiin kuuluvat Chiquita ja Dole. Ala työllistää 6,2 prosenttia costaricalaisista ja tuo 7 prosenttia vientituloista.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia