Suomen kehityspolitiikka toimisi paremmin, jos jatkuvan vaihtelun sijasta sen periaatteista linjattaisiin pysyvämmin – esimerkiksi eduskunnan säätämän kehitysyhteistyölain avulla. Tätä mieltä on Suomen Kehityspoliittinen toimikunta (KPT), joka julkisti eilen kuluvaa vaalikautta käsittelevän arvionsa Suomen kehityspolitiikan tilasta.

Valtioneuvoston asettama KPT muodostuu muun muassa puolueiden, järjestöjen ja tutkimuslaitosten edustajista.

"Se, että meillä on vaihtuva, hallituskausittain muuttuva kehityspoliittinen ohjelma, ei palvele kehityspolitiikan pitkän aikavälin tavoitteita. Kehityspolitiikan päätavoitteet, kuten köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys, sekä arvot ja toimintaperiaatteet pitäisi vakiinnuttaa", totesi KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti arvion julkistustilaisuudessa.

Tällä hetkellä hetkellä kehityspolitiikan suuret linjat sisältyvät kehityspoliittisiin ohjelmiin, joista tuorein on ehtinyt olla voimassa vasta reilut kolme vuotta. Vaalien jälkeen voimaan tulee todennäköisesti uusi.

KPT:n arvion tavoin ohjelmien vaihtuvuutta pidettiin ongelmana myös helmikuussa ilmestyneessä evaluaatiossa Suomen kehityspolitiikasta: vaikutukset nähdään vasta viiveellä, sillä kehitys ei etene yhtä nopeasti kuin hallituskausi.

"Kansalaisjärjestöt, kuten monet muutkin toimijat, tekevät sitoutunutta pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Kymmenen vuoden mittaisessa prosessissa se voi tarkoittaa neljää kehityspoliittista ohjelmaa tai jopa kymmentä ministeriä", totesi myös KPT:n arvion julkistustilaisuudessa puhunut Helsingin diakonissalaitoksen ohjelmakoordinaattori Maija Hyle.

Kehitysministeri pohtisi lakia

Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa on jo voimassa kehitysyhteistyöasetus. Myös KPT tarjoaa lakia yhdeksi vaihtoehdoksi pitkäjänteisyyden parantamiseen. Laki määräisi laajoista linjoista ja tavoitteista, lisäksi kehitysyhteistyötä tukisi poliittinen toimenpideohje.

"Kannustan kaikkia hallitusohjelmaneuvottelijoita pohtimaan lakikysymystä, sillä se voisi tulevaisuudessa, jos ja kun käydään kriittistä keskustelua, toimia hyvänä selkänojana", sanoi kehitysministeri Sirpa Paatero (sd).

Hän huomautti, että myös YK:ssa parhaillaan suunniteltavat kestävän kehityksen tavoitteet ulottuvat nekin 15 vuoden päähän. Samoin myös Suomen kehityspolitiikan pitää jatkua pidemmissä jaksoissa kuin neljä vuotta, hän totesi.

Leikkauspolitiikkaa lupauksista huolimatta

KPT kritisoi arviossaan myös kehitysyhteistyömäärärahojen viimeaikaisia leikkauksia.

Sekä hallitusohjelmassa että kehityspoliittisessa ohjelmassa luvattiin pyrkiä siihen, että Suomi sitoumustensa mukaisesti nostaisi rahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mutta sen sijaan rahoja on jatkuvasti leikattu, eikä päästöhuutokauppatulojen ohjaaminen kehitysyhteistyöhön ole paikannut leikkauksia tarpeeksi, arviossa todetaan.

Sirpa Paateron mukaan 0,7 on edelleen Suomen tavoite, eikä sitä olla perumassa. Suurempi kysymys hänen mukaansa on, mitä 0,7:aan jatkossa lasketaan – mikä on esimerkiksi tulevaisuudessa yksityisen sektorin osuus kehitysyhteistyörahoituksessa.