Artikkeli on julkaistu alun perin Solidaarisuus-lehden numerossa 1/2015.

Amina Milkov on juuri palannut Uppsalasta Ruotsista, jossa hän vieraili tyttärensä ja lastenlastensa luona.

"Kylläpä siellä oli kylmä, huh!" hän puuskahtaa.

Milkov käy parin vuoden välein entisessä kotimaassaan, ja vuorovuosina tyttäret tulevat perheineen Somalimaan Hargeisaan äitiään tapaamaan.

"En osaisi enää asettua asumaan Eurooppaan, minun paikkani on täällä. Palasin Hargeisaan vuonna 1997 juuri sisällissodan loputtua. Se oli helppo päätös. Ajattelin, että Somalimaa tarvitsee minua enemmän kuin Ruotsi", opettajana ja tulkkina Ruotsissa työskennellyt Milkov kertoo.

"Seurasin Ruotsissa aktiivisesti Somalian naisliikkeiden järjestäytymistä ja toimintaa, ja halusin palata auttamaan naisia. Kun lapseni kasvoivat ja alkoivat opiskella yliopistossa, mikään ei enää estänyt minua."

"Olen tehnyt tutkimuksia sekä kouluttanut naisia päätöksentekijöiksi Somalimaassa. Kun parlamenttiehdokkaiden valinta tuli ajankohtaiseksi, kouluttamani naiset pyysivät minua asettumaan ehdokkaaksi. Tein niin, mutten saanut riittävästi ääniä päästäkseni parlamenttiin", Milkov kertoo.

Töitä kuitenkin riittää. Milkov sai nuorena tutkijakoulutuksen Mogadishussa. Naispuolisista somalitutkijoista on huutava pula.

"Jos naisia ei haastatella heidän omalla äidinkielellään, heidän äänensä ei pääse kuuluviin. Monet kehitysyhteistyöhankkeet suunnitellaan vain miesten mielipiteitä kuuntelemalla."

Milkov toimii myös somalimaalaisen naisjärjestöjen kattojärjestön Nafiksen hallituksen puheenjohtajana.

Politiikka kutsuu

Monet maailmalta – diasporasta – palanneet somalit lähtevät mukaan politiikkaan. Somalian parlamentin jäsenistä suuri osa on entisiä pakolaisia. Myös Somalimaan kolmen puolueen puheenjohtajat ovat kaikki diasporan kasvatteja. Kaksi heistä on palannut Suomesta.

Waddani-puolueen Abdirahman Erro toimii parlamentin puheenjohtajana ja Faisal Ali UCID-puolueen puheenjohtajana. Molemmat haluavat levittää Suomessa hyväksi kokemaansa hyvinvointivaltioajatusta Somalimaahan.

Myös diasporasta palanneita naisia on edennyt aina ministereiksi asti. Opetusministeri Zamzam Aden ja ympäristöministeri Shukri Ismail ovat lisäksi toimineet Solidaarisuuden kumppanijärjestöissä.

"Naispuolisista somalitutkijoista on huutava pula."

"Tätä työtä ei tehdä rahan takia, sillä Somalimaan ministereiden palkat ovat pieniä. Työn motiivi löytyy rakkaudesta isänmaahan. Sen hyväksi haluaa käyttää kaiken kokemuksen ja tiedon, mitä on muualla hankkinut", Ismail painottaa.

Yhteydet Somalimaasta Eurooppaan ja Amerikkaan ovat hyvät. Suomessa asuvat somalimaalaiset saavat tietää valonnopeudella, mitä vanhassa kotimaassa tapahtuu.

Somalien kesken naureskellaan Dubain lentokentällä kuultua tarinaa, jossa somalit tapaavat lentokentällä. Yksi kertoo tulevansa New Yorkista, toinen Amsterdamista, kolmas Pariisista.

"Mehän olemme kuin YK – Yhdistyneet kansakunnat", tokaisee neljäs somali, joka on matkalla Osloon.

Nuoretkin palaavat

Muna Mohamed palasi viime kesänä Somalimaahan miehensä ja poikansa kanssa.

"Mieheni sai ensin töitä kansainvälisen yrityksen markkinointipäällikkönä. Minä sain töitä Nagaad-verkostosta, jossa työskentelen lasten oikeuksien parissa, esimerkiksi lapsiavioliittoja vastaan."

"Juureni ovat täällä. Halusin palata takaisin synnyinseuduilleni Norjan ja Britannian jälkeen. Britanniassa opiskelin yrityshallintoa ja kehitystutkimusta yliopistolla. Kävin opiskeluaikoina monta kertaa Hargeisassa – tunnen levollisuutta ollessani täällä omieni joukossa", Muna jatkaa.

"Koulutukseni ei ole sen parempi kuin Hargeisassa asuvilla ikätovereillani, mutta uskon ymmärtäväni paremmin, millaisia odotuksia ulkomaisilla rahoittajilla on esimerkiksi raportoinnin suhteen."

"En usko, että palaan enää Eurooppaan. Olen vanhin sisaruksista ja myös siskoni tulee ensi vuonna Hargeisaan. Hän valmistuu tänä vuonna sairaanhoitajaksi."

"Kaipaan Euroopasta ainoastaan parempaa koulutustarjontaa ja laadukkaampia terveyspalveluita. Ne kehittyvät kuitenkin myös Somalimaassa, kun turvallisuustilanne on vakiintunut eikä kenenkään tarvitse pelätä sotaa."

"Myös asuminen on täällä edullisempaa, koska voi asua yhdessä sukulaistensa kanssa. Euroopassa kaikki ansaitut rahat menevät asumiseen ja ruokaan, eikä muuhun jää mitään", Muna toteaa.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori.