(IPS) -- "Ketään ei jätetä" on ajatuksena kestävän kehityksen tavoitteissa, joita YK valmistele köyhyyden nurjertamisen tiekartaksi seuraavien 15 vuoden ajalle. Alkuperäiskansoja koskevat esitykset on kuitenkin pääosin pyyhitty yli.

Se on huolestuttavaa, sillä kokemuksemme mukaan meidän asiamme yleensä unohdetaan silloin, kun niitä ei erikseen mainita.

Alkuperäisväestö kokee järjestelmällistä syrjintää miltei kaikissa asuinmaissaan. Eriarvoisuus ei katoa kestävän kehityksen ohjelmalla ilman erityisiä tavoitteita ja niiden toteutuksen mittareita

Tänä vuonna umpeutuvat YK:n vuosituhannen kehitystavoitteet eivät nostaneet alkuperäisasukkaita köyhyydestä. He muodostavat vain 5 prosenttia maapallon asukkaista, mutta 15 prosenttia köyhimmistä.

Maanomistus avainasia

Monelta kansalta puuttuu laillinen omistusoikeus maahan, jolla se on elänyt vuosisatoja. Maita ovat päässeet kahmimaan niin valtiot kuin yrityksetkin, mikä on häätänyt lukuisia yhteisöjä isiensä mailta.

Koska alkuperäisasukkaiden elämä, elanto, kulttuuri ja identiteetti ovat sidottuja maahan, häätö vie heiltä usein toimeentulon ja uhkaa myös heidän identiteettiään ja koko olemassaoloaan.

Maaoikeuksien turvaaminen taas on vähentänyt köyhyyttä, parantanut ruokaturvaa ja hyödyttänyt taloutta ja ympäristöä pitkällä tähtäimellä. Paikallisista onnistumisista huolimatta oikeuksien myöntäminen on hidastunut vuoden 2008 jälkeen.

"Kokemuksemme mukaan meidän asiamme yleensä unohdetaan silloin, kun niitä ei erikseen mainita."

Luonnos kestävän kehityksen tavoitteiksi tunnustaa yksilöiden (miesten ja naisten) oikeuden omistaa maata. Mutta se ei huomioi 1,5 miljardia ihmistä, joiden yhteisöillä on hallintaoikeus 6,8 miljardin hehtaarin maihin. He kuuluvat alkuperäiskansoihin, elävät metsissä tai ovat niistä riippuvaisia.

Valtiot ovat tunnustaneet yhteisöjen oikeudet alle kymmenesosaan noista maista. Kehitystavoitteisiin pitäisi sisällyttää kollektiivisten maaoikeuksien mittari ja palauttaa poistettu ehto, jonka mukaan valtion on hankittava alkuperäisasukkaiden vapaaehtoinen suostumus ennen kuin se luovuttaa heidän maitaan muille.

Toisenlaista kehitystä

"Kehitys" on nyt monille alkuperäiskansoille pikemminkin uhka kuin mahdollisuus. Kun kahdeksassa maassa käytiin läpi 73 000 kaivos-, maatalous-, metsäyhtiöille myönnettyä toimilupaa, ilmeni, että 93 prosenttia hankkeista osui osin alkuperäisasukkaiden ja paikallisyhteisöjen maille.

Indonesiassa palmuöljy-yhtiöt ovat vallanneet 59 prosenttia Länsi-Kalimantanin yhteisömetsistä. Se ei ole tuonut työpaikkoja, mutta Indonesia on noussut kasvihuonekaasujen tuottajien kärkijoukkoon metsätuhojen, maankäytön muutosten sekä turvesoiden kuivatuksen ja polton seurauksena.

Metsäkato on paljon vähäisempää Indonesian niissä osissa, joissa alkuperäisväestöllä on laillinen oikeus maihinsa. Nepalissa yhteisömetsien antaminen asukkaiden hoitoon on tehnyt niistä aiempaa terveempiä ja tehokkaampia hiilinieluja.

Alkuperäiskansojen asuinalueilla sijaitsee eräitä maailman parhaiten säilyneitä ekosysteemejä. Niistä voidaan ottaa oppia planeetan säilyttämisessä. Vaihtoehtoinen ajattelu ja uudenlainen näkemys kehityksestä ovat tarpeen, jos lyhyen tähtäimen voittojen sijasta aletaan tavoitella kestävyyttä ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Victoria Tauli-Corpuz on YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija. Hän kuuluu filippiiniläiseen kankanaey igorot -kansaan.