Kansalaisyhteiskunnat ovat avainasemassa demokraattisessa ja kestävässä kehityksessä. Niiden rooli jäi kuitenkin hyvin ohueksi eduskunnan ja ulkoasiainministeriön tilaamassa Ritva Reinikan Suomen kehitysyhteistyön tilaa koskeneessa selvityksessä.

Alustavassa raportissa keskityttiin lähinnä arvioimaan kehitysavun tuomaa taloudellista tai infrastruktuurin muutosta. Kehitykseen liittyy olennaisesti myös ihmisten vahvistuminen osana kansalaisyhteiskuntaansa.

"Kansalaisjärjestöjen työ vahvistaa ihmisten edellytyksiä toimia. Vahvat ihmiset puolestaan muodostavat vahvempia yhteisöjä. Näistä yhteisöistä nousee demokratian peruspilarit", Haapanen toteaa. Myös Suomi on sitoutunut ihmisoikeusperustaiseen kehityspolitiikkaan, joka velvoittaa vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa.

Monissa köyhimmissäkin valtioissa esimerkiksi naisten oikeuksia on vahvistettu lainsäädännöllä, mutta lait eivät toteudu yhteiskunnassa. Haapasen mukaan ruohonjuuritason työssä kansalaisjärjestöillä on elintärkeä tehtävä. Solidaarisuuden työ tasa-arvon edistämiseksi on tuottanut todennettuja tuloksia asennemuutoksissa ja naisten toimintaedellytyksissä.

Yksilön osallisuus tärkein muutoksen väline

"Toimivan yhteiskunnan perusperiaate on, että siellä on kansalaisia, jotka tuntevat perusoikeutensa ja kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa oman maansa kehitykseen. Silloin on lähdettävä liikkeelle pitkäjänteisestä asenteiden ja toimintamallien muuttamisesta. Demokraattinen kehitys ei ole pysyvää ilman vahvaa kansalaistoimintaa", Haapanen summaa.

Haapanen kyseenalaistaa raportin huomion, että 20–30 prosenttia kansalaisjärjestöjen hankkeista voitaisiin leikata ilman merkittävää vaikutusta.

"Valtion tukemat kansalaisjärjestöt ovat suomalainen vientivaltti. Elämme niin demokraattisessa maassa, että meidän valtiomme tuen kautta suomalaisilla järjestöillä ja niiden paikallisilla kumppaneilla on mahdollisuus jakaa demokratiakehitykseen liittyvää osaamista myös globaalisti. Leikkausten vaikutukset olisivat merkittävä takaisku kansalaisyhteiskuntien kehitykselle."

Kansalaisjärjestöjen tulosperustaisuus on Haapasen mukaan tärkeää ja jo laajalti käytössä.

"Iso osa suomalaisista kansalaisjärjestöistä toimii tuloksellisesti ja seuraa työnsä kehitysvaikutuksia laajalti. Ulkoministeriön kumppanuusjärjestöt suunnittelevat työtään pitkäjänteisen tuen ansiosta tulosperustaisesti ja raportoivat niistä hyvin säntillisesti ministeriölle sekä teettävät hankkeistaan säännöllisesti ulkopuolisia arviointeja", Haapanen toteaa.

Solidaarisuudessa on panostettu määrällisen seurannan lisäksi myös laadulliseen mittaamiseen. Kehityksen eri ulottuvuuksia on pystytty kuvaamaan ja todentamaan laadullisilla menetelmillä.

"Vierastamme ylhäältä alaspäin -ajattelua. Haluamme tuoda muutoksessa mukana olevat ihmiset mukaan arvioimaan omaa kehitystään. Niin voimme todentaa, että muutos on pysyvää."