Asukkaat suojelevat Sri Lankan mangrovemetsiä

(IPS) -- Sri Lanka julisti rannikon mangrovemetsät suojelualueiksi toukokuussa. Se on helpotus asukkaille, jotka ovat kamppailleet luonnon ja elantonsa puolesta vuosikymmeniä.

Luoteisella Kalpitiyan niemimaalla sijaitsee Sri Lankan suurin mangrovealue, Puttalamin laguuni, ja useita pienempiä. Kosteikot ovat vuosisatoja tarjonneet asukkaille runsaat metsän ja meren antimet sekä suojaa myrskyiltä.

Mangrovet ovat maailman parhaita hiilinieluja, mutta YK:n mukaan niitä hävitetään 3–5 kertaa kiivaammin kuin muita metsiä. Yli neljännes maapallon mangrovepeitteestä on kadonnut pääasiassa erilaisten kaupallisten hankkeiden tieltä.

Tuhottiin surutta

Srilankalaista Douglas Thiseraa kutsutaan mangrovemestariksi. Hän on entinen kalastaja, mutta omistautunut vuodesta 1992 mangroven suojelulle kalastajien perustamassa Sudeesa-järjestössä.

Thiseran mukaan mangrovea tuhottiin surutta 1990-luvun alussa, kun rannikolle perustettiin solkenaan katkaravunkasvattamoja. "Jostain ilmestyi maansiirtokoneita, ja metsä oli kaadettu ennen kuin kukaan ehti väliin", hän muistelee.

Hankkeiden taustalla oli liikemiehiä ja vaikutusvaltaisia poliitikkoja, joten mangroven suojelulle ei tullut tukea viranomaisiltakaan.

Arvioidaan, että rapufarmit, suolantuotanto, turismi ja jätteet ovat hävittäneet Sri Lankan mangrovesta jopa 80 prosenttia.

Köyhää väkeä

Sri Lankan luoteisrannikon asukkaista yli puolet elää köyhyydessä ja kalastajaperheen keskiansio on 14 euroa kuukaudessa.

Sudeesa on yhdistänyt luonnonsuojelun ja elinkeinot naisille suunnatussa mikrolainaohjelmassaan. Naiset ovat istuttaneet yli 170 000 kasvattamaansa mangrovepuuntainta 860 hehtaarin alueelle.

Törmätessään laittomaan maanvaltaukseen tai puunkaatoon naiset hälyttävät Thiseran, joka ottaa yhteyttä viranomaisiin.

Viime vuonna ravunkasvattamoa puuhannut yritys oli ehtinyt aidata laajan alueen mangrovea ennen kuin Sudeesa puuttui asiaan.

"Mangrove on osa elämäämme ja kulttuuriamme. Jos tuhoamme sen, tuhoamme itsemme", Thisera kiteyttää.

Sikatila mikroluotolla

Kahden lapsen leskiäiti Anne Priyanthi, 52, aneli takavuosina turhaan lainaa pankista. Vuonna 2012 Sudeesa myönsi Priyanthille 65 euron lainan sikafarmin perustamiseen. Hän tienaa nyt yli 160 euroa kuukaudessa ja pystyy maksamaan lastensa koulutuksen.

Sudeesa on vuodesta 1994 lähtien jakanut Puttalamissa lainoja 356 000 euron edestä 3 900 naiselle alle kolmen prosentin korolla. Hanketta pyörittää nyt Sudeesan sosiaalinen yritys, jonka osakkaina on 683 naista.

"Osakkaat päättävät lainoista, maksuajoista ja viivästysten seuraamuksista. Joustoa myönnetään esimerkiksi kesä-syyskuussa, jolloin merenkäynti vaikeuttaa kalastusta", kertoo Sudeesan kirjanpitäjä Malan Appuhami.

Toukokuussa Sri Lanka allekirjoitti yli kolmen miljoonan euron mangrovensuojeluohjelman, jota tukee yhdysvaltalainen Seacology-järjestö. Tarkoitus on laajentaa Sudeesan toimintamalli koko saarivaltion mangrovealueille. Luonnonsuojelulla ja luotoilla aiotaan työllistää 15 000 leskeä ja koulusta pudonnutta nuorta.