Kansalaisjärjestöt ovat ottaneet tyrmistyneinä vastaan ulkoministeriön suunnitelmat leikata järjestöjen kehitysyhteistyörahoituksesta 43 prosenttia, eli noin 49 miljoonaa euroa ensi vuoden alusta alkaen. Leikkauksia osattiin uuden hallitusohjelman linjausten vuoksi jo uumoilla, mutta eilen julkistetut yksityiskohdat olivat silti kova isku monelle järjestölle.

Ulkoministeriön kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuudessa esittelemän suunnitelman mukaan kumppanuusjärjestöiksi luokiteltujen 16 järjestön ohjelmatuesta leikataan ensi vuonna 38 prosenttia.

Pienemmille järjestöille tarkoitettu hanketukikierros sekä kunta-alojen hakukierros keskeytetään tämän vuoden osalta. Viestintä- ja globaalikasvatustuen sekä kansainvälisten järjestöjen yleistä hakukierrosta ei järjestetä tänä vuonna lainkaan, ja matkatuet lopetetaan kokonaan.

Lista on monen järjestön kannalta enemmän kuin karu.

"En osannut odottaa näin rajua päätöstä pahimmissakaan skenaarioissa", toteaa Viestintä ja kehitys -säätiön (Vikes) toiminnanjohtaja Niklas Kaskeala.

Kehitysmaiden medioita ja sananvapaustyötä tukevalla Vikesillä on 12 kehitysyhteistyöhanketta, joista 11:een se on saanut ulkoministeriön hanketukea. Neljä hankkeista päättyy tänä vuonna, ja järjestö haki niille jatkoa nyt keskeytetyllä kierroksella. Ulkoministeriön mukaan seuraava hakukierros "pyritään" järjestämään ensi keväänä, joten täyttä varmuutta ei ole.

"Jos ensi keväänäkään ei tule hakukierrosta, vuonna 2017 meillä on enää yksi ulkoministeriön ja yksi EU:n rahoittama hanke, jolloin vuosibudjetti on reilut 10 prosenttia siitä, mitä se on tänä vuonna. Ensi vuonnakin käytettävissä olevat tukirahat vähentyvät puolella", Kaskeala kertoo.

Vikes on rahoittanut esimerkiksi Tansaniassa yhteisömediahanketta, jossa rakennetaan parhaillaan radioasemaa. Pahimmassa tapauksessa radiomastot jäävät Kaskealan mukaan puoliksi rakentamatta eikä radioasema pääse aloittamaan toimintaansa.

Yt-neuvotteluja tiedossa

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepa on arvioinut, että leikkaukset saattavat lopettaa monen pienen järjestön toiminnan ja että myös työllisyysvaikutukset ovat väistämättömät. Järjestö ilmoitti viime viikolla aloittavansa yt-neuvottelut.

Myös Suomen World Visionissa joudutaan leikkausten vuoksi miettimään kokonaan uudelleen, miten työt jatkossa tehdään, kertoo järjestön vt. toiminnanjohtaja Anne Pönni.

World Vision on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö, ja noin puolet sen rahoituksesta on tullut ulkoministeriön ohjelmatuesta, jota leikataan ensi vuonna 38 prosenttia. Järjestö arvioi, että leikkausten seurauksena noin 230 000 ihmisen toimeentulomahdollisuudet voivat heikentyä.

Samantyyppistä viestiä ovat lähettäneet muutkin järjestöt. Pelastakaa Lasten arvion mukaan jopa 80 000 ja Planin mukaan 180 000 lasta voi jäädä ilman tukea leikkausten takia.

Pönnin mukaan World Vision pyrkii suuntaamaan leikkaukset Suomen päähän, mutta siitä huolimatta kehitysmaissa toteutettavat hankkeetkin kokevat 20–25 prosentin leikkaukset.

World Visionilla on tällä hetkellä 19 hanketta kuudessa eri maassa. Niiden painopisteinä ovat esimerkiksi äitien ja lasten terveys, naisten oikeudet, maatalous ja toimeentulo.

"Joidenkin ohjelmien kohdalla saatamme joutua lopettamaan rahoituksen kuin seinään. Se on todella epämiellyttävää ja väärin niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä kanssamme. Yleensä ohjelmat lopetetaan hitaasti, jotta muutokset olisivat pysyviä, mutta sehän ei ole nyt mitenkään mahdollista, kun leikkaukset astuvat voimaan jo ensi vuonna", Pönni toteaa.

Vielä ei tiedetä, millä perusteilla vaikeat päätökset tehdään. Pönni painottaa, että järjestö neuvottelee leikkauksista paikallisten World Visionin toimistojen kanssa, eikä leikkauksia sanella ylhäältä käsin.

Missä painopisteet?

Kansalaisjärjestöjen leikkauslista on vain osa kehitysyhteistyöbudjettiin kohdistuvista leikkauksista, joiden on toukokuussa julkistetun hallitusohjelman mukaan määrä olla vuosittain 300 miljoonaa euroa ensi vuoden alusta alkaen.

Leikkaukset täsmentyvät vielä kesän aikana ennen budjettineuvotteluja, kertoivat ulkoministeriön virkamiehet eilisessä keskustelutilaisuudessa. Heidän mukaansa nyt julkistettuja tietoja ei olisi kerrottu normaalisti näin aikaisessa vaiheessa, mutta järjestöille haluttiin aikaa antaa sopeutua poikkeuksellisen rajuihin muutoksiin.

"Muutokset ja leikkaukset kohdistuvat kaikkeen ilman poikkeuksia. Ne ovat hankalia ja vakavia ja tulevat aiheuttamaan muutoksia järjestöjen toimintamalleihin", totesi kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Riikka Laatu keskustelutilaisuudessa.

Suunnitteilla on myös kansalaisjärjestöjen työn evaluointi, joka valmistuu ensi keväänä. Sitä hyödynnetään seuraavien vuosien työtä suunniteltaessa.

Tilaisuudessa toisteltiin myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakan (kok) jo aiemmin antamaa viestiä, jonka mukaan jatkossa Suomen kehitysyhteistyön pirstaleisuutta vähennetään ja työtä kohdennetaan tarkemmin. Kehitysyhteistyön neljä prioriteettia ovat naiset ja tytöt, toimivat demokratiat, kestävä energia, ruokaturva ja vesi sekä vastuullinen yritystoiminta.

Kepan mukaan järjestöt, joiden työtä nyt ajetaan alas, ovat kuitenkin tehneet työtä nimenomaan näiden painopisteiden eteen. Myös Vikesin Niklas Kaskeala ihmettelee puheita fokusoimisesta.

"Nyt leikataan kaikilta ohjelmatukijärjestöiltä tietyn prosentin mukaan ja koko hanketukikierros peruttiin. Sehän asetti kaikki hakemukset samalle viivalle. Eiväthän prioriteetit silloin voi mitenkään näkyä", hän sanoo.

Maailma.net kuuluu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuen saajiin.