Ison-Britannian hallitus vakoillut Amnestya
Tuomioistuin teki aiemmin kesäkuussa virheen ja nimesi väärän järjestön vakoilun kohteeksi.
Ison-Britannian hallitus on rikkonut osittain lakia vakoillessaan ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalia, kertoo maan vakoilutuomioistuin IPT. Tuomioistuin tunnusti viime viikolla lähettämässään sähköpostiviestissä (pdf) tehneensä virheen linjatessaan alkuperäisessä päätöksessään, ettei järjestöä ole vakoiltu laittomasti.
IPT käsittelee julkisen vallan harjoittamaan vakoiluun kohdistuvia valituksia. Se antoi alkuperäisen päätöksensä (pdf) kesäkuussa vastauksena kymmenen järjestön nostamaan kanteeseen. Päätöksen mukaan vain kahden, egyptiläisen ja eteläafrikkalaisen järjestön, kohdalla vakoilussa oli rikottu lakia.
Viime keskiviikkona lähetetyssä sähköpostissa kuitenkin kerrottiin, että egyptiläisen järjestön sijasta laittoman vakoilun kohteena onkin ollut Amnesty.
"On täysin pöyristyttävää, että Iso-Britannian viranomaiset syyllistyvät omalla maaperällään vakoiluun, jota yleensä harrastavat vain diktaattorit. --- Kuinka voimme tehdä elintärkeää työtämme, jos ihmisoikeuspuolustajat ja ihmisoikeusloukkausten uhrit joutuvat pelkäämään, että heidän luottamuksella kertomat tietonsa päätyvät todennäköisesti hallituksen käsiin?" kritisoi Amnestyn pääsihteeri Salil Shetty järjestön tiedotteessa.
Tuomioistuimen uudessa viestissä ei kerrottu, milloin ja miksi Amnestya on vakoiltu. Alkuperäisessä päätöksessä kerrottiin, että egyptiläisen järjestön kohdalla vakoilusääntörikkomus liittyi siihen, että järjestöltä siepattua sähköpostiviestintää säilytettiin liian pitkään.
Käytännössä myös muut kanteessa mukana olevat järjestöt eteläafrikkalaisen järjestön ja Amnestyn lisäksi ovat saattaneet joutua vakoilun kohteeksi, sillä tuomioistuin linjaa vain sen, onko vakoilu ollut laitonta vai ei. Mikäli järjestö on joutunut laillisen vakoilun kohteeksi, tuomioistuimella ei ole velvollisuutta kertoa asiasta.
"Tämä paljastus on osoitus Iso-Britannian vakoilua koskevan lainsäädännön riittämättömyydestä. Jos he eivät olisi säilyttäneet meitä koskevia tietoja pidempään kuin heillä on lupa, me emme olisi koskaan saaneet tietää. Mikä pelottavampaa, tämä olisi silloin katsottu täysin lailliseksi", toteaa Shetty.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia