YK:n kehitysrahoituskokous alkaa tänään Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Tuhansia valtioiden, järjestöjen ja yritysten edustajia keräävän kokouksen tarkoituksena on päättää, miten kestävä kehitys tulevaisuudessa rahoitetaan, mutta riskinä on, että todellisiin tuloksiin ei päästä.

Addis Abeban kokousta pidetään yhtenä vuoden kolmesta "superkokouksesta". Siellä sovitaan siitä, miten syyskuussa asetettavat YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet rahoitetaan. Samalla Addis Abeban kokous luo pohjaa myös joulukuussa solmittavalle Pariisin ilmastosopimukselle.

Kestävän kehityksen tavoitteiden rahoittamisen on arvioitu maksavan vuosittain biljoonia dollareita. Pelkkä kehitysapu ei siihen riitä, joten kokouksessa on määrä keskustella myös esimerkiksi kehitysmaiden veropohjan laajentamisesta ja yksityisen sektorin roolista.

Järjestöjen ja kansainvälisten medioiden mukaan suurimmaksi kiistakapulaksi kokouksen alla on noussut kysymys verotuksesta. Kehitysmaat menettävät vuosittain miljardeja dollareita veronkierron vuoksi. Siksi kehitysmaiden G77-maiden ryhmä haluaisi sopia YK:n veroelimen uudistamisesta, mitä rikkaat maat kuitenkin vastustavat.

Monet järjestöt kannattavat kehitysmaiden ehdotusta.

"Päätökset on tehtävä jatkossa yhdessä. Tällä hetkellä rikkaiden maiden talousjärjestö OECD sopii verotuksen kansainvälisistä periaatteista. Jotta kaikilla mailla olisi yhtäläistä sananvaltaa, on perustettava uusi kansainvälinen verotoimielin esimerkiksi YK:n yhteyteen", toteaa suomalaisia kansalaisjärjestöjä kokouksessa edustava Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson järjestön tiedotteessa.

Kokouksen päätösasiakirjaluonnos julkaistiin viime viikolla. Järjestöt ovat Nilssonin mukaan huolissaan myös siitä, ettei se sisällä juuri konkretiaa.