Vaikka mielipidemittausten mukaan moni edelleen kannattaa kehitysyhteistyötä, on Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomus saanut tähän mennessä valitettavan vähän allekirjoituksia, totesivat järjestöt Kepan järjestämässä leikkauskeskustelussa tiistaina. Tällä hetkellä nimiä on kasassa noin 15 000.

Vetoomuksella vastustetaan hallituksen kaavailemia rajuja leikkauksia kehitysyhteistyöhön.

"Olen pöyristynyt miten vähän allekirjoituksia vetoomus on tähän mennessä saanut. Meitä järjestöjä on kuitenkin paljon ja meillä kaikilla on enemmän tai vähemmän jäseniä ja tukijoita. Tässä on järjestöillä, myös meillä, peiliin katsomisen paikka", kommentoi Interpedian kehitysyhteistyöpäällikkö Sara Alanen.

Moni järjestö yhtyy mielipiteeseen.

"Jotta vetoomuksella olisi painoarvoa, siihen tulisi saada ainakin 50 000 allekirjoitusta, mikä on kansalaisaloitten rajapyykki", kommentoi Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula.

Kepan jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 8,5 miljoonaa, joten jos kaikki kannattajat olisivat allekirjoittaneet vetoomuksen, olisi nimiä jo huikea määrä. Sen lisäksi, että kannattajakunta olisi saatava mobilisoitua tulisi viesti kehitysyhteistyön tärkeydestä ja tuloksista saada myös vastapuolen tietoon, pohtivat järjestöt.

”Nyt pitäisi hypätä suden suuhun. Ehdottaisin, että jokainen, joka kehitysyhteistyötä haluaa nostaa, menisi myös perussuomalaisten kokouksiin ja tapahtumiin.”

Vaatimattoman näkyvyyden uumoiltiin johtuvan kesän lomakaudesta, mutta Demarinuorten Maria Nyroos kritisoi ajatusta selittelyksi.

"Meillä on Unelma ja Pride-kulkueet eivät olisi toteutuneet, jos kyse olisi kesästä. Nämä ovat syitä, joita keksimme itsellemme, jotta voimme antaa anteeksi sen, että asioita ei tapahdu", Nyroos sanoo.

"Nyt pitäisi hypätä suden suuhun. Samalla tavalla kun perussuomalaisten edustaja meni Meillä on unelma -lavalle, niin ehdottaisin, että jokainen, joka kehitysyhteistyötä haluaa nostaa, menisi myös perussuomalaisten kokouksiin ja tapahtumiin.

"Vaikka se ei välttämättä ole kivaa, niin kuulette, miksi vastapuoli ei ole samaa mieltä. Jos kehitysyhteistyön leikkaukset johtuvat siitä, että ihmiset eivät tiedä, niin silloin tietoa tulisi jakaa juuri heille", hän jatkaa.

Tietämättömyys jatkosta risoo

Kansalaisärjestöt ovat kesällä julki tulleiden 40 prosentin kehitysyhteistyön leikkaussuunnitelmien jälkeen olleet epätietoisia jatkosta. Järjestöt kritisoivat myös sitä, että tietoa tippuu ministeriöstä lypsämälläkin hyvin vähän ja silloinkin vain lyhyen aikavälin suunnitelmia.

Tällä hetkellä on tiedossa, että hanketuet ovat tältä vuodelta keskeytetty, mutta jatkosta eli siitä järjestetäänkö uusia hakukierroksia on epäselvyyttä.

"Tieto pitäisi saada nyt, jotta voimme suunnitella, kannattako hankehakemuksia ylipäätään alkaa suunnittelemaan, sanoo Sara Alanen.

Yhteiset Lapset ry:n toiminnanjohtaja Tuula Kumpumäki toi esille huolen pienten järjestöjen tulevaisuudesta.

"Pienten järjestöjen varainhankinta on jo nyt tosi vaikeaa. Isot järjestöt, joilla on resursseja markkinoida, vievät suuren potin lahjoituksista. Jos omarahoitusosuus kasvaa, kiristyy kilpailu lahjoittajista entisestään", Kumpumäki sanoo.

"Resurssien pienentyessä vaikeutuu myös varainhankinnassa suuressa roolissa olevien vapaaehtoisten ohjaaminen. Eli tässäkin mielessä hallitusohjelman linjaukset vaikuttavat olevan pienten järjestöjen hivutustaistelua pois kentältä", hän jatkaa.

Jos ulkoministeriön rahoitus pienenee niin radikaalisti kuin on kaavailtu, täytyy järjestöjen tulevaisuudessa pohtia muitakin rahoituskanavia. Moni järjestö suuntaa katsettaan nyt EU:hun, mutta myös opetusministeriö nähtiin vaihtoehtona. Uudessa opetussuunnitelmassa ovat hyvin vahvasti esillä globaali vastuu ja kestävä kehitys.

"Katsetta tulisi suunnata myös tähän suuntaan ja pohtia nyt aidosti laatikon ulkopuolelta. Jos yksi rahoituskanava katoaa, niin emme saa luovuttaa", sanoo Kepan järjestökoordinaattori Sanna Rekola.

Rekolan mukaan hankkeita ja yhteistyötä voitaisiin myös tiivistää, jos rahaa jaetaan jatkossa vähemmän.