(IPS) -- YK on viime vuodet etsinyt aktiivisesti kumppanuutta yritysten kanssa. Tuoreen tutkimuksen mukaan suuryritykset ovat saaneet liikaakin jalansijaa 70-vuotiaassa maailmanjärjestössä.

Riippumaton tutkimuslaitos Global Policy Forum (GPF) seuraa, miten hyvin YK toteuttaa omia periaatteitaan. Sen mukaan YK:n toimintaa leimaavat nyt valtioiden välisistä ristiriidoista aiheutuva toimintakyvyttömyys ja kasvava nojautuminen yritysvetoisiin ratkaisuihin globaaleissa ongelmissa.

GPF:n hälyttävänä pitämä kehityssuunta näkyy YK:n rahoituksessa kaikilla tasoilla avustusohjelmista alajärjestöihin.

Maailmanlaajuiset ongelmat paisuvat, ja YK:n mahdollisuudet ratkoa niitä kutistuvat, tutkimus arvioi. YK:n rahoituksesta yhä suurempi osa tulee korvamerkittynä, ja järjestön riippuvuus yrityssektorista kasvaa. Samaan aikaan varainhankintaa ja päätöksentekoa ulkoistetaan kumppaneille.

Jäsenten rahoitus ei riitä

Ongelmat juontuvat siitä, että YK:n jäsenvaltiot eivät turvaa sille riittävää ja luotettavaa rahoitusta, sanoo GPF:n johtaja Jens Martens.

Hänen mukaansa Yhdysvaltain johtamat länsimaat ovat vuosia halunneet pitää YK:n menojen kasvun nollassa. Se on lisännyt riippuvuutta vapaaehtoisesta tuesta ja tilapäisistä kumppanuuksista yrityssektorin kanssa.

Vuonna 1975 suuryritysten toimintaa valvomaan perustettu YK:n ylikansallisten yritysten keskus lakkautettiin 1992. Maailmanlaajuisten pelisääntöjen laatiminen yrityksille kaatui liike-elämän vahvaan vastustukseen.

GPF:n mukaan yritykset ovat viime vuosina päässeet hallitusten ja YK:n kumppaneiksi moniin hankkeisiin vakuuttamalla vastuullisuuttaan ympäristö-, ihmisoikeus- ja sosiaalikysymyksissä.

Halvalla isoja hyötyjä

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja alajärjestöjen johtajat puhuvat yritysyhteistyön puolesta. Rahan hankkimisen ohella heitä ohjaa käsitys, että vaikutusvaltaisten yritysten kumppanuus on välttämätöntä YK:n uskottavuudelle, Martens sanoo.

"He myyvät YK:n halvalla. Yrityksille koituvat kulut jäävät verrattain pieniksi, mutta ne voivat hyötyä suuresti", hän jatkaa. Yritykset saavat YK:sta merkittävää imagohyötyä, näkyvyyttä ja suoran pääsyn maailman päättäjien puheille.

"Mutta mitä tästä seuraa YK:n maineelle ja puolueettomuudelle?" Martens kysyy. Hänen mukaansa kaikkien yritysten toiminta ja maine eivät ole ristiriidattomia.

YK-lähteiden mukaan maailmanjärjestö kääntyy nykyisin poikkeuksetta yritysten puoleen rahoitustarpeissaan. Ja rahanreikiä riittää: järjestön pitäisi muun muassa kaapia kokoon vuosittain sata miljardia dollaria, joka on luvattu kehitysmaille ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen.

Murusia asemenoista

YK:n yritysyhteistyön välineenä toimivaan Global Compact -hankkeeseen on saatu mukaan yli 8 000 yritystä 162 maasta. GPF muistuttaa, että Global Compactin oli tarkoitus herkistää yrityksiä kehityskysymyksille, mutta käytännössä se toimii myös yritysten etujen ajajana YK:ssa.

YK:n koko vuotuinen rahoitus on noin 40 miljardia dollaria (dollari on 0,89 euroa). "Se voi kuulostaa paljolta, mutta summa on pienempi kuin New Yorkin kaupungin budjetti, alle neljännes Euroopan unionin budjetista ja 2,3 prosenttia maailman sotilasmenoista", Martens sanoo.

GPF:n tutkija Barbara Adams valittaa, että YK:n jäsenmaat toimivat ristiriitaisesti. Ne vaativat YK:lta entistä johdonmukaisempaa kehityspolitiikkaa, mutta korvamerkitsevät yhä suuremman osan tuestaan, mikä sirpaloi toimintaa entisestään.

Ajatus, että liittoutuminen taloudellisten mahtitekijöiden kanssa on välttämätöntä YK:n uskottavuudelle, heikentää demokraatista hallintoa ja laajojen kansalaispiirien tukea. Liitto vahvojen kanssa ei aja heikkojen asiaa, Adams sanoo.