Mitä tapahtuu tytöille?
Mitä tapahtuu silvotuille tytöille, mikäli heitä ei enää nähdä kehitysyhteistyön määrärahojen jaossa, pohtii Milla Mäkinen.
Artikkeli on julkaistu alun perin Solidaarisuuden verkkosivuilla.
Aina ei muisteta, että tyttöjen sukuelinten silpominen tai ympärileikkaaminen loukkaa ihmisoikeuksia. Se on operaationa hengenvaarallinen ja altistaa elossa selvinneet tytöt elinikäisille terveysongelmille. Koska kyseessä on kulttuuriperinne, sen muuttaminen vie aikaa. Muutos alkaa silpomisen haittavaikutuksista puhumisesta ja tiedon lisäämisestä. Silpomisen jäljet eivät näy päälle, siitä keskusteleminen tekee kipeää.
Tapasin muutama vuosi takaperin Somalimaassa nuoren äidin, joka oli teho-osastolla silpomisen takia. Hän oli ollut raskaana mutta silpomisen takia synnytystilanteessa molempien lapsen ja äidin, henki oli vaarassa. Silpomisen haittavaikutuksiin erikoistuneen klinikan sairasvuoteella maannut tokkurainen äiti oli selvinnyt, lasta ei ollut näkyvillä.
Silpomisen jäljet eivät näy päälle. Kyseessä on tabu, josta keskusteleminen tekee kipeää. Hirvittävät terveysvaikutukset yltyvät siksi usein hengenvaarallisiksi ennen kuin niiden kanssa lähdetään lääkäriin – jos lääkäriin pääsy on edes mahdollista. Tutkimukset osoittavat, että silpominen lisää synnytyskuolemia, sillä se saattaa muun muassa viivästyttää synnytyksen ponnistusvaihetta, aiheuttaa synnytysrepeämiä ja lisätä infektioriskiä.
Vaikka hiljaiselosta voisi näin päätellä, silpominen ei ole yksinomaan tyttöjen ja naisten ongelma. Niin kauan kuin naiset joutuvat elämään silpomisen haittavaikutusten kanssa he eivät pysty panostamaan yhtä täyspainoisesti mihinkään työhön kuin sellainen nainen, jota ei tyttönä ole silvottu.
Kehittyvät yhteiskunnat tarvitsevat riveihinsä sekä miehiä että naisia edistämään innovaatiota ja taloudellista kehitystä.
"Silpominen on ääriesimerkki sukupuolten epätasa-arvosta, joka heijastaa syvään juurtuneita asenteita. "
Silpominen on myös ääriesimerkki sukupuolten epätasa-arvosta, joka heijastaa syvään juurtuneita asenteita. Tällaisessa yhteiskunnassa yhteiskuntakehityksen vaikutukset eivät leviä tasaisesti vaan niistä nauttii vain murto-osa asukkaista. Lienee selvää, että nämä ovat miehiä.
Maailmassa on edelleen yli 100 miljoonaa tyttöä, jotka altistuvat sukuelinten silpomiselle. Miljoonat naiset elävät silpomisen haittavaikutusten kanssa koko elämänsä. Näiden naisten harteilla on myös uusien sukupolvien kasvattaminen ja perheiden hyvinvoinnista huolehtiminen.
Perheenäitinä joudun usein muistuttamaan itseäni siitä, että pystyn pitämään perheestäni huolta vain ja ainoastaan silloin, kun olen itse kunnossa.
Olen kuitenkin etuoikeutetussa asemassa. En joudu kohtaamaan terveydellisesti täysin hyödyttömästä silpomisoperaatiosta johtuvia ongelmia, joiden kanssa kamppailu alkaa monella jo pikkutyttönä. Silpomisen takia päivittäisaskareet vaikeutuvat monilla. Silpomisen myötä pelkkä käveleminen saattaa tuottaa tuskaa ja tulehdukset tulla osaksi jokapäiväistä elämää.
Olen huolestunut. Mitä tapahtuu näille tytöille, mikäli kehitysyhteistyön määrärahojen jaossa heitä ei enää nähdä. Nämä tytöt tarvitsevat edelleen meitä. Tästä syystä Solidaarisuudessa laajennamme pitkään tekemäämme silpomisen vastaista työtä Keniaan kehitysyhteistyöhön kaavailluista leikkauksista huolimatta.
Ihan vain siksi, että mielestämme maailma tarvitsee terveitä tyttöjä – edelleen.
Kirjoittaja on Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia