Ishaq Khanin maat Pakistanin pohjoislaidalla ovat olleet kuivuneen mudan ja irtokivien peitossa vuoden 2010 tuhotulvasta asti. "Olen nyt käytännössä maaton, lampaat ja vuohet ovat ainoa elantoni", sanoo Khan, 68.

Katastrofi iski elokuussa 2010. "Taivas ärjyi mustana, ja vettä tuli tuntikausia. Kun havaitsimme tulvaveden vyöryvän vuorilta, ehdimme hädin tuskin kiivetä korkeammalle suojaan", Khan kertoo.

"En voinut kuin itkeä avuttomana nähdessäni tulvan tuhoavan kotini, hedelmäpuuni ja melkein kypsän maissi- ja perunasatoni", hän jatkaa. Myös satoja kiloja manteleita, saksanpähkinöitä ja rypäleitä katosi hetkessä.

Khan on vastikään saanut rakennettua uudelleen talonsa, joka sijaitsee Damaasin laaksossa kuvankauniilla Gilgit-Baltistanin alueella. "Toivon, että minulla on jonain päivänä varaa kunnostaa pellotkin", hän huokaa.

Hyvin harvinaista

"Damaasin alueella ei ollut koettu tulvia 200 vuoteen, mutta nyt niitä on ollut vuosina 2006, 2010 ja 2015. Tämä tuli meillekin yllätyksenä", myöntää Pakistanin ilmatieteen laitoksen paikallinen säätieteilijä Musa Khan.

Vuoden 2010 tulvan kurittamat 25 perhettä asuvat yhä teltoissa, ja viljely on tyystin pysähdyksissä. Maa on mutakerroksen alla, eikä rahaa sen kunnostukseen ole, kertoo armeijasta eläkkeellä oleva Muhammad Saleem, 63.

Ne, joilla oli rahaa, lähtivät Gilgitiin ja muihin kaupunkeihin etsimään uutta leipäpuuta. "Meille köyhille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin asua teltoissa, usein ilman ruokaa ja puhdasta vettä", Saleem valittaa.

Musa Khanin mukaan ilmaston oikuttelu on selvästi kiihdyttänyt muuttoliikettä Pohjois-Pakistanin maaseudulta kaupunkeihin, mutta tilastoja siitä ei ole.

Tuhansia jäätiköitä

Gilgit-Baltistanin vuorilla on yli 4 000 jäätikköä. "Kesäkuukausien kohonneet lämpötilat sulattavat jäätä, ja tuhotulvien riski kasvaa. Kasvava uhka ajaa ihmisiä muuttamaan muualle", Khan selittää. Vesimassat panevat liikkeelle myös lumi-, maa- ja kivivyöryjä, mikä puolestaan pahentaa eroosiota.

"Sääolojen muuttumisen seurauksena jää voi sulaa myös talvikuukausina. Damaasissa ja muissa laaksoissa saattaa nykyisin sataa talvellakin vettä lumen sijasta", kertoo Pakistanin ilmatieteen laitoksen sää- ja jäätikkötutkija Ghulam Rasul.

Sään oikuttelu heikentää syrjäisten vuoristolaaksojen ruokaturvaa, huomauttaa Ifthikar Ahmed, joka johtaa Pakistanin maatalouden tutkimusneuvostoa pääkaupungissa Islamabadissa.

Gilgit-Baltistanin alueelle on saatu avuksi YK:n alainen maatalouden kehittämisrahasto Ifad. Sen ja valtion yhteishanke tähtää 100 000 perheen maatalouselinkeinon monipuolistamiseen.