Nicaraguassa vastustetaan megakanavahanketta

(IPS) -- Nicaraguaan suunniteltu Panaman kanavan kilpailija herättää laajaa vastarintaa ja runsaasti epäilyjä vakavista ympäristöllisistä ja sosiaalisista vaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointi vahvisti epäilyjä.

Arvion teetti kanavan rakennuskilpailun voittanut kiinalaisyhtiö Hong Kong Nicaragua Canal Development (HKND), ja sen toteutti brittiläinen konsulttiyhtiö Environmental Resources Management (ERM). Selvityksestä on julkistettu yli satasivuinen yhteenveto.

ERM:n mukaan megahanke voi hyödyttää Nicaraguaa suuresti, jos parhaita kansainvälisiä käytäntöjä noudatetaan niin ympäristön, talouden kuin sosiaalisten kysymystenkin suhteen kaikissa vaiheissa eli kanavan suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä.

Selvitys kuitenkin varoittaa suurista ympäristöriskeistä. Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävästä kanavasta tulee 276 kilometriä pitkä, lähes neljä kertaa Panaman kanavan mittainen. 105 kilometriä sijoittuu suureen Cocibolca- eli Nicaraguajärveen.

Kriitikosta vastustajaksi

Selvitys suosittaa lisätutkimuksia järveen kohdistuvien riskien vähentämiseksi.

"Kun esitin aikanaan samat havainnot, minua syytettiin petturiksi ja hallituksen vastustajaksi", sanoo Salvador Montenegro, joka on saanut potkut Nicaraguan yliopiston vesivaraintutkimuslaitoksen johtajan virasta. Presidentti Daniel Ortegan vasemmistohallitus tukee kanavahanketta.

Montenegro on nyt mukana Grupo Cocibolcassa, joka yhdistää kanavaa vastustavia ympäristönsuojelijoita, tutkijoita ja aktivisteja.

Ryhmän jäsen Mónica López sanoo ERM:n selvityksen osoittavan, että hanke avaa portit Latinalaisessa Amerikassa ennennäkemättömälle ympäristökatastrofille.

Kokemus ei riitä

ERM toteaa, ettei HKND:llä tai Nicaraguan hallituksella ole kokemusta näin mittavista hankkeista. Sen mielestä mukaan tarvittaisiin Maailmanpankki tai Latinalaisen Amerikan kehityspankki, jotta Cocibolca ja kanavan reitille osuvat useat suojelualueet, kuten Mesoamerikan biologinen käytävä, Indio Maíz -bioreservaatti ja San Juan -joki, säästyisivät tuhoilta.

Edelleen tulisi selvittää kanavan rakentamisen seismiset riskit, suolaveden vaikutukset järveen sekä järven ruoppauksen ja San Juanin virtaaman vähenemisen seuraukset.

Grupo Cocibolca vetosi lokakuun lopulla Ortegaan, että kanavan rakentamisen salliva laki kumottaisiin. Perusteena olivat ERM:n selvitys sekä koti- ja ulkomaisten asiantuntijoiden lausunnot.

Ortega ei vastannut. HKND on sittemmin luvannut topografisia ja hydrologisia lisätutkimuksia. Jo ennen niitä kanavan arvioitiin maksavan 45 miljardia euroa – enemmän kuin mikään muu hanke maailmassa viime vuosina.

Nicaraguan kanavakomission tiedottaja Telémaco Talavera luottaa HKND:n kykyyn ja taitoon voittaa vaikeudet, "jotka ovat normaaleja tämän kokoluokan hankkeissa."

Muita ongelmia

Ympäristö ei ole kanavahankkeen ainoa huolenaihe. Kiinan talous on alamäessä, ja lehtitietojen mukaan HKND:n pääomistaja Wang Jing on menettänyt 84 prosenttia lähes kymmenen miljardin euron omaisuudestaan.

Nicaragualaisten talonpoikien vastarinta ei myöskään ota laantuakseen. Lópezin mukaan mielenosoituksia on ollut ainakin 55. Pääkaupungissa Managuassa lokakuun lopulla järjestetty protesti johti väkivaltaisiin yhteenottoihin kanavan kannattajien ja vastustajien kesken.

ERM:n selvitys kertoo, että maiden pakkolunastukset ja asukkaiden siirrot eivät täytä kansainvälisiä vaatimuksia.

Kanavalaki hyväksyttiin 2013, mutta työt pääsivät vauhtiin Tyynenmeren rannikolla vasta joulukuussa 2014. Hallitus on toistaiseksi myöntänyt yhtiölle lupia pakkolunastaa maita noin 3 000 neliökilometrin alueelta.

Alkuarvion mukaan kanavan piti olla toiminnassa jo 2019, mutta ERM ennustaa, että aikataulu venyy.