(IPS) -- Terrorismi nousi Pariisin iskujen jälkeen huomion keskipisteeksi Euroopassa. Se muuttaa suhtautumista pakolaisiin – juuri kuten Isis toivookin.

Äärijärjestö Isisiä koskevaa tietoa on tarjolla laajasti, ja se kertoo, että järjestö haluaa länsimaiden käyvän omien muslimiensa kimppuun. Isis toivoo syrjinnän ja eristämisen radikalisoivan muslimit.

Länsimaissa elää 44 miljoonaa islaminuskoista. Jos he nousisivat vastustamaan syrjintää, se olisi toista kuin Isisin 50 000 taistelijaa. Isisin jihadisteista tulee jo puolet länsimaista - noin 3 000 kuukaudessa. Pariisin tapahtumat vain vahvistavat vastakkainasettelua.

Terrorismin tutkija Harleen Gambhir muistutti hiljan, mitä Isis uhosi verkkosivuillaan jo tammikuisen Charlie Hebdo -iskun jälkeen: länsimaat tuhoavat itse "harmaan alueen", jolloin niissä asuvilla muslimeilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luopua uskostaan tai liittyä kalifaattiin.

Isku syyrialaisille

Pariisissa kuolleen hyökkääjän läheltä löytynyt Syyrian passi vaikuttaa lännen pakolaispolitiikkaan. Yhdysvalloissa noin puolet osavaltioiden kuvernööreistä kiiruhti ilmoittamaan, että syyrialaisia ei enää oteta vastaan. Puola taas torjui jo hyväksymänsä Euroopan unionin pakolaiskiintiön.

Tämä on lopullinen isku syyrialaisille. Sodassa on kuollut 250 000 ja ulkomaille paennut yli neljä miljoonaa ihmistä. On järjetöntä väittää kaikkia syyrialaisia terroristeiksi, mutta se järjettömyys sopii hyvin äärioikeistolle Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Valtamedia ei kerro, että juuri tätä Isis toivookin.

Lyhyellä aikavälillä eurooppalaiset luultavasti menettävät mahdollisuuden vapaaseen liikkumiseen. Rajatarkastuksia otetaan käyttöön, ja aitoja nousee eri puolille.

"Eurooppa haluaa määritellä pakolaisiksi konfliktia pakenevat ja päättää itse, mikä konflikti kelpaa."

Jos Eurooppa sulkeutuu, tuhansittain pakolaisia jää jumiin Balkanille. Eurooppaan pyrkivien uudelleensijoittaminen etenee muutenkin heikosti. Suunnitelluista 120 000:sta oli saatu marraskuun lopulla jaetuksi muutama sata. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker laski, että tätä vauhtia jakaminen kestää vuoteen 2100.

Määrittelyn vaikeus

Maailmassa on nyt 60 miljoonaa pakolaista. Kaikki eivät pakene sotaa. Taustalla voi olla uskontoon, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumisen kohdistuvaa syrjintää tai kasvavia ympäristöongelmia.

Eurooppa haluaa määritellä pakolaisiksi konfliktia pakenevat ja päättää itse, mikä konflikti kelpaa. Entä nälkää pakenevat, ovatko he taloudellisia pakolaisia? Onko pakolaisen ja siirtolaisen erottamisessa enää mitään järkeä?

Toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajat eivät niele kotoutumisongelmia vanhempiensa tavoin. Heidät on kasvatettu eurooppalaisen mittapuun mukaiseen elämään, ja sen ulkopuolelle jääminen nöyryyttää. Koska Eurooppa ei ole valmis hyväksymään eri uskontoja ja kulttuureja edustavia ihmisiä, islamilainen kalifaatti näyttäytyy ihmisarvon pelastajana ja tienä tulevaisuuteen.

Moni haikailee yhä homogeenista Eurooppaa. Ennuste, jonka mukaan Eurooppa menettää ilman maahanmuuttajia kymmenesosan väestöstään vuoteen 2030 mennessä, ei mene jakeluun. Kouluissa eletään jo toisenlaista todellisuutta, mutta nuorilla ei ole valtaa.

Lähitulevaisuudessa tapahtuu seuraavaa: a) pakolaispolitiikka muuttuu, b) muukalaisvihamieliset puolueet menestyvät, c) eurooppalainen unelma haipuu ja d) kohtaamme mahdottoman haasteen: miten Eurooppa voi torjua miljoonat ihmiset menettämättä identiteettiään, jonka perustana ovat solidaarisuus, suvaitsevaisuus ja humaanit arvot.

Kirjoittaja on IPS–uutistoimiston perustaja ja kunniapuheenjohtaja.