Ulkoministeriö aikoo uudistaa radikaalisti kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön myönnettäviä julkisia tukia. Ministeriön tänään järjestetyssä keskustelutilaisuudessa kävi ilmi, että suurimmat muutokset tulevat isojen järjestöjen ohjelmatukeen sekä pienten ja keskisuurten järjestöjen hanke- sekä viestintä- ja globaalikasvatustukeen.

Uudistuksista kertoneen kehitysministeri Lenita Toivakan (kok) mukaan syynä uudistuksiin ovat sekä hallituksen ensi vuonna toteutettavat kehitysyhteistyöleikkaukset että ulkoministeriön tuleva henkilöstötilanne, johon leikkaukset vaikuttavat. Tavoitteena on myös selkiyttää valtionavustusten myöntöä ja kohdentaa resurssit aiempaa selkeämmin, hän sanoi.

Ulkoministeriö ilmoitti kesäkuussa, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikataan ensi vuonna 43 prosenttia nykyisestä, eli noin 49 miljoonaa euroa. Tänään ulkoministeriö kertoi, että lähitulevaisuudessa mistään kansalaisjärjestöjen tukimuodosta ei aiota kuitenkaan luopua kokonaan lukuun ottamatta konferenssimatkatukea.

Tänä vuonna jäädytettyjen hanketuen sekä viestintä- ja globaalikasvatustuen hakukierrokset järjestetään jälleen ensi keväänä, mutta jatkossa tukia haetaan kahden vuoden välein, omarahoitusosuus nousee nykyisestä 7,5:stä kymmeneen prosenttiin ja osa tuista maksetaan vasta sen jälkeen, kun loppuraportti on hyväksytty ministeriössä.

Vielä isompi muutos koskee ulkoministeriö 16:ta kumppanuusjärjestöä, jotka ovat tähän mennessä saaneet kolmivuosittain niin sanottua ohjelmatukea. Nyt hausta aiotaan tehdä nelivuotinen siten, että järjestöt hakevat ensimmäistä nelivuotiskautta yhtä aikaa vuonna 2017. Haku on myös tarkoitus avata vuodesta 2021 alkaen kaikille järjestöille, ei vain ohjelmatukijärjestöille.

"Ohjelmatukijärjestöissä saattaa nousta esiin kysymys, että kilpaillaanko jatkossa rahoituksissa muiden järjestöjen kanssa. Täytyy sanoa, että vastaus on kyllä", Toivakka totesi.

Rajoituksia luvassa

Tietoa järjestötukien uudistuksesta on odoteltu kesäkuun lopulta asti, jolloin ulkoministeriö ilmoitti rajuista leikkauksista järjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoihin ensi vuonna. Leikkaukset ovat osa hallitusohjelmaa, joka kutistaa kehitysyhteistyöbudjettia ensi vuonna 300 miljoonalla eurolla.

Leikkaukset ovat herättäneet närää järjestöissä, sillä samaan aikaan ministeriö ohjaa lisää rahaa yksityisen sektorin kehitysyhteistyöhön ja vaatii järjestöiltä lisää yhteistyötä sekä toistensa että yritysten kanssa. Järjestöt ovatkin olleet huolissaan riippumattomuudestaan, ja ne muistuttivat taannoin kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepan teettämässä kyselyssä (pdf), että ne eivät ole rahoittajan hankkeiden toimeenpanijoita vaan  tekevät työtä omista lähtökohdistaan.

Toivakan kommentoi Kepan kyselyä sanomalla, että järjestöjen riippumattomuutta aiotaan kunnioittaa jatkossakin.

"Mutta julkisin varoin toteutettavalle yhteistyölle voidaan jatkossa asettaa aikaisempaa enemmän rajauksia ja ehtoja", hän sanoi.

Järjestöt huolissaan

Toivakka myös toivoi tilaisuudessa järjestöiltä uudistuksen hyvien puolten näkemistä sekä eteenpäin katsomista.

Moni tilaisuuteen osallistuneesta lähes 140 järjestöedustajasta vaikuttikin olevan huojentunut siitä, ettei lyhyellä varoitusajalla järjestetty ministeriön tiedotustilaisuus sisältänyt huonompia uutisia. Monen järjestön tapauksessa uudistukset lisäävät kuitenkin epävarmuutta.

Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula sanoi tilaisuudessa pitävänsä erityisen huolestuttavana sitä, että uudistus näyttää lähtevän hallinnollisesta näkökulmasta, ei siitä, millaista kehitysyhteistyön sisältö on uudistusten seurauksena.

"Niin sanotut tekniset, hallinnolliset ja taloudelliset kysymykset voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaista työtä Suomen hallinnon tukemana tehdään tulevaisuudessa."

Uudistus myös on tehty ilman järjestökuulemista, hän kritisoi.

Monet kumppanuusjärjestöt olivat huolissaan myös siitä, miten ohjelmatuki-instrumentin avaaminen kaikille vaikuttaa niiden toimintaan. Vammaiskumppanuus ry:n toiminnanjohtaja Anja Malm muistutti, että ohjelmatukijärjestöjen työ edellyttää ammattimaisuutta ja kokemusta, jotka eivät synny hetkessä.

"Jos työ ikään kuin katkeaa neljän vuoden välein, se voi vaikuttaa paljon siihen tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen, joita nimenomaan haetaan", hän sanoi.

PÄIVITYS 26.11. Lisätty tieto konferenssimatkatuen lopettamisesta.