Artikkeli on julkaistu alun perin ilmasto.orgin blogissa.

Ilmastokriisin torjumiseksi maailman päästöt pitää leikata tulevina vuosikymmeninä nollaan. Vuosisadan loppupuoliskolla pitää todennäköisesti yltää jopa miinuspäästöihin – siis kertaalleen ilmakehään tupruteltuja päästöjä pitää jollain konstilla onnistua sitomaan takaisin.

On vaikea kyllin korostaa, kuinka haastava murros pitkällä aikavälillä on edessä. Ja silti väitän, että ilmastonmuutoksen torjuminen on huomattavasti helpompaa kuin yleisesti kuvitellaan.

Kysymys on aikajänteestä. Pitkällä aikavälillä tarvitsemme teknologiaa ja toimia, joita emme välttämättä osaa vielä edes kuvitella. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä pärjäämme kuitenkin tutuilla, turvallisilla ja toimivilla konsteilla.

Näin voi tiivistää viestin raportista Green to Scale, jonka Sitra julkaisi hiljattain. Hankkeessa oli mukana joukko eturivin ilmastolaitoksia kymmenestä maasta ympäri maailmaa.

Selvityksen mukaan maailma voi leikata päästöjä mittavasti jo sillä, että vuoteen 2030 mennessä vertailukelpoiset maat saavuttavat valikoiduissa ratkaisuissa saman tason, johon jotkin maat ovat yltäneet jo nyt. Tarkastellut 17 ratkaisua riittäisi sivaltamaan nykyisistä päästöistä 12 gigatonnia eli noin neljänneksen verran.

Raporttiin pystyttiin sisällyttämään vain osa hyväksi todetuista ratkaisuista. Mukana on aurinkovoiman ja rakennusten energiatehokkuuden kaltaisia vanhoja tuttuja, mutta myös uudempia lupauksia, kuten ruokahävikin vähentäminen ja vähäpäästöinen maatalous. Jos kaikki olemassa olevat ratkaisut otettaisiin laajamittaisesti käyttöön, päästöhyöty olisi vastaavasti suurempi.

"Pyörää ei tarvitse eikä kannata keksiä joka maassa uudelleen."

Maailma pystyy siis leikkaamaan päästöt kahden asteen mukaiselle polulle yksinkertaisesti soveltamalla tunnettuja ja toimivia konsteja. Näin voimme ostaa aikaa kehittää uusia oivalluksia, joita tarvitaan nollapäästöihin pitkällä aikavälillä.

Sitran selvityksen mukaan valittujen ratkaisujen levittäminen laajalle maksaisi enimmillään 94 miljardia dollaria vuodessa. Se vastaa Slovakian vuotuista kansantuotetta ja alle viidennestä maailman suorista fossiilitukiaisista. Maailman pelastaminen ilmastokaaokselta vaikuttaa hätkähdyttävän halvalta.

Kustannusarvioissa ei ole otettu huomioon ilmastonmuutoksen hidastamisesta koituvia säästöjä tai niin sanottuja sivuhyötyjä, kuten terveydelle haitallisten saasteiden vähenemistä. Jos täydet hyödyt leivottaisiin laskelmiin sisään, vähäpäästöisten ratkaisujen soveltaminen olisi vieläkin kannattavampaa.

Ilmastokriisin taltuttaminen voi siis olla yhtä aikaa ennennäkemättömän vaativaa ja hämmentävän helppoa. Ennennäkemättömän vaativaa se on pitkällä aikavälillä, vuosisadan puoliväliin tultaessa ja sen jälkeen. Hämmentävän helppoa se on lähivuosikymmeninä.

Helppous ei tule kuitenkaan itsestään. Se edellyttää sitä, että valtiot seuraavat tarkoin muiden kokemuksia ja ottavat niistä opiksi. Pyörää ei tarvitse eikä kannata keksiä joka maassa uudelleen.

Kirjoittaja on tamperelainen vihreiden kaupunginvaltuutettu ja varaeuroparlamentaarikko sekä vanhempi neuvonantaja Sitrassa.