(IPS) -- Persianlahden öljymaiden on luotava miljoonia uusia työpaikkoja nuorille ja uudistettava rajusti talouttaan, julisti Bahrainin teollisuus-, kauppa- ja matkailuministeri Zayed al-Zayani avatessaan turvallisuutta ja kauppaa käsitelleen Bahrain Bay Forumin marraskuun lopulla.

Muutosvaatimusten taustalla on öljyn hinnan halpeneminen, mutta myös se, että alueen korkea nuorisotyöttömyys ruokkii terrorismia, kuten äärijärjestö Isisin värväystoimintaa.

Nuorison suuri väestöosuus on muuttumassa edusta kiroukseksi Persianlahdella. Saudi-Arabiassa ja Bahrainissa 15–24-vuotiaiden työttömyys on lähes 30 prosenttia. Omanissa ja Kuwaitissa ollaan 20 prosentin tuntumassa.

Öljytuloilla eläneet maat koettavat monipuolistaa talouttaan. Bahrain keskittyy koulutukseen, tele- ja muun infrastruktuurin parantamiseen sekä uusien yrittäjien kannustamiseen. Tavoitteena on rakentaa tietoyhteiskunta ja luoda työpaikkoja korkeasti koulutetuille.

Riippuvuus halpatyövoimasta

Persianlahden maiden teknologiasektorille ennustetaan kymmenen prosentin vuosikasvua viiden seuraavan vuoden ajan.

Toistaiseksi alueen työmarkkinat ovat kuitenkin täysin riippuvaisia vähän koulutetusta ulkomaisesta työvoimasta. Bahrainin yksityisen sektorin työntekijöistä yli 80 prosenttia on ulkomaalaisia. Kuwaitissa osuus on 96 ja Qatarissa 98 prosenttia. Julkisen sektorin työntekijät taas ovat lähes poikkeuksetta kotimaisia.

Naisten alistettu asema yhteiskunnassa näkyy myös heikkona edustuksena työmarkkinoilla. Naisten osuus korkeakouluopiskelijoista on kasvanut nopeasti, mutta työvoimasta heitä on vain 30 prosenttia. Saudi-Arabian nuorista naisista on työtä vailla 55 prosenttia.

Persianlahden työmarkkinat ovat juuttuneet alhaisen ammattitaidon, matalien palkkojen ja huonon tuottavuuden kehään, sanoo kansainvälisen työjärjestön ILOn alueorganisaation apulaisjohtaja Frank Hagemann. Tuloerot ovat valtavat, ja alimman kastin vierastyöläiset altistuvat riistolle.

Kutistuvat öljytulot

Bahrainin työmarkkinaviraston johtaja Ausamah al-Absi myöntää maansa olevan huonossa kierteessä. Yrittäjät eivät hanki uusinta teknologiaa, koska se vaatisi huippukoulutettua työvoimaa. He tyytyvät vaatimattomiin laitteisiin, joita kouluttamaton halpatyövoima osaa käyttää, mutta se ei paranna yrityksen kilpailukykyä.

Öljytulojen väheneminen vaikeuttaa tilannetta. Jos se jatkuu, öljymaille tulee vaikeuksia maksaa korkeita palkkoja julkisen sektorin kotimaisille työntekijöille.

Paineet valtion tukien vähentämiseksi kasvavat. Se nostaisi muun muassa veden ja sähkön hintaa sekä koulumaksuja, mikä osuu kipeästi vierastyöläisiin. Ulkomaisen työvoiman asema käy yhä vaikeammaksi, ja sen määrät alkavat laskea, vaikka riippuvuus on vielä vahva.

Koulutustason, palkkojen ja tuottavuuden nostaminen ei ole öljymaillekaan yksinkertaista. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa 40 prosenttia korkeakoulutetuista on opiskellut humanistisia aineita tai islamia. Insinöörejä on vain 4 prosenttia. Oppisopimuskoulutusta tarjoaa Persianlahden maissa vain 17 prosenttia yrityksistä, kun maailmalla keskiarvo on kaksinkertainen.