(IPS) -- Illan hämärtyessä munduruku-intiaanit lähtevät kalalle Amazonin sivujoelle Tapajósille. Tunnelmaa varjostaa "paha henki" eli valtava patohanke, jota Brasilia puuhaa Sao Luiz Tapajós -joelle.

"Joki on äitimme, sen kalat rintamaitomme. Kun patoallas täytetään, kasvit ja eläimet katoavat", suree Sawré Muybun kylän opettaja Delsiano Saw.

Vesi peittää aikanaan 330 neliökilometriä maata, mukaan lukien 178 asukkaan Sawré Muybun kylän, josta jää vain saari patoaltaaseen.

Sao Luiz Tapajósin vesivoimalan tehon lasketan nousevan 8 040 megawattiin – Suomen noin 220 vesivoimalan yhteenlaskettu teho on 3 100 megawattia.

Suurvoimalan ja -padon lisäksi valtio kaavailee Tapajósin varrelle kuutta pienempää yksikköä. Megarakennelmien on määrä valmistua vuoteen 2024 mennessä, ja projekti maksaa noin seitsemän miljardia euroa.

Suojelu lakkaa

Ympäristölupaprosessit ovat jarruttaneet hanketta.

"Patojen kasaantuva vaikutus on valtava. Ympäristöasiantuntijat ovat osoittaneet, että padot tappavat joen. Mikään joki ei selviä seitsemästä padosta", varoittaa sosiologi Mauricio Torres Länsi-Parán yliopistosta.

Parintuhannen kilometrin pituinen Tapajós virtaa liki puolet matkasta Amazonin sademetsän parhaiten säästyneillä alueilla. Brasilian hallitus on kuitenkin poistanut alueelta suojelustatuksen voidakseen rakentaa patoja. Suojelualueelle niitä ei maan lain mukaan saisi tehdä.

Munduruku-intiaaneja asuu alueella noin 12 000. Historiallisesti kansa on ollut sotaisa, ja nykyisinkin mundurukut maalaavat kasvonsa perinteisin kuvioin lähtiessään kaupunkeihin osoittamaan mieltään patohanketta vastaan.

"Emme lähde mailtamme. Lain mukaan meitä ei voi siirtää, jollei syynä ole alkuperäisasukkaita tappava sairaus", sanoo Sawré Muybun kyläpäällikkö Juarez Saw.

Shamaani huolissaan

Kylä sijaitsee mundurukujen perimätiedon mukaan heidän esi-isiensä syntymä- ja hautapaikalla.

Kylän shamaani Fabiano Karo pelkää menettävänsä perinteiset lääkekasvinsa ja mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan, jos kylä jää veden alle.

"Tämä satuttaa paitsi mundurukuja, myös viidakkoa ja jokea", Karo vakuuttaa seremoniamajassaan, jossa hän hoitaa "hengen ja ruumiin sairauksia".

Myös yliopistotutkijoiden mukaan patoallas on kaksinkertainen ekokatastrofi. Pato hukuttaa ainutlaatuisia kasvi- ja eläinlajeja, ja niiden hajoamisesta syntyvä metaani on lisäksi voimakas kasvihuonekaasu.

"Pato vaikuttaa erityisesti vesiekosysteemiin, koska monet Amazonian kalat vaeltavat ylävirtaan kutemaan", selittää ekologi Ricardo Scuole Länsi-Parán yliopistosta.

Strateginen investointi

Brasilian hallitus pitää Tapajósin patoja strategisena investointina, koska ne tuottaisivat energiaa paitsi lähiseudulle, myös teollistuneeseen Kaakkois-Brasiliaan.

"Ilman näitä vesivoimaloita maamme kärsii sähkökatkoista", sanoo Santarémin suunnittelupäällikkö José de Lima. Santarém on noin 300 000 asukkaan kaupunki Tapajósin ja Amazonin yhtymäkohdassa.

Patoja vastustavaa kansanliikkettä johtava pappi Edilberto Sena painottaa, että padot eivät hyödytä paikallisia asukkaita. "Energiaa tarvitsevat isot kaivosyhtiöt sekä São Paulon ja Rio de Janeiron markkinat."