Kuivuus ja äärimmäinen kuumuus ovat leikanneet maailmanlaajuisesti viljasatoja keskimäärin 9–10 prosenttia viime vuosikymmeninä, käy ilmi tuoreesta kanadalais-brittiläisestä tutkimuksesta. Tietoa voidaan tutkijoiden mukaan käyttää maatalousjärjestelmien suojeluun ilmaston lämpenemisen edetessä.

Brittiläisen Kolumbian, McGillin sekä Sussexin yliopistojen tutkimuksessa tarkasteltiin 16:ta viljalajia, 177:ää maata, 2 800:aa sääkatastrofia vuosina 1964–2007. Tutkimuksen mukaan 1980-luvun puolivälistä lähtien kuivuuksien vaikutus on lisääntynyt.

Tutkijoiden mukaan kyseessä on kattavin tutkimus äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksista viljasatoihin.

Eniten kuivuus on vaikuttanut yllättäen teollisuusmaihin: tutkimuksen mukaan Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Australaasiassa se pudotti viljantuotantoa keskimäärin 19,9 prosenttia.

Pohjois-Amerikassa syynä on se, että usein laajoilla alueilla viljellään samaa kasvia, joka tuhoutuu kuivuuden takia kokonaan. Kehitysmaissa taas pelloilla vallitsee usein eri lajien sekamelska, jolloin osa kasveista selviää äärimmäisestä säästä, kertoo McGillin yliopiston tutkija Corey Lesk.

Tutkimuksen valopilkku on se, että kuivuus- ja kuumuuskausilla ei yleensä ole merkittävää vaikutusta seuraavien vuosien satoihin.

Siitä huolimatta huolena on, että ilmastonmuutos lisää satojen menetyksiä.

"Tällaisten äärimmäisten sääilmiöiden odotetaan lisääntyvän ja muuttuvan vakavammiksi lähitulevaisuudessa. Jos emme sopeuta maatalousjärjestelmiämme sietämään näitä järkytyksiä paremmin, voimme ennakoida vieläkin suurempia menetyksiä tulevaisuudessa", tutkija Pedram Rowhani toteaa Independent-lehdelle.

Tutkimus julkaistiin Nature-lehdessä.

TÄSMENNYS 13.1.: täsmennetty Pohjois-Amerikkaa, Eurooppaa ja Australaasiaa käsittelevän kappaleen sisältöä.